Meerin kevätasunto

Meeri on muuttanut asumaan uuteen kevätasuntoonsa. Meerin tapaa matalareunaisesta, pienehköstä Yves Rocherin laatikosta pitkin päivää. Meeri ottaa myös vierailijoita vastaan kevätasunnolleen ja toisinaan  sitä varsin villiinnytäänkin. Kotibileet on tosi let's go! Vaan ei tietenkään silloin, kun emäntä haluaisi kyseisiä riehumiskuvia. (Huomaa: kameranaisen epätoivoinen yritys saada kissa innostumaan langasta.)

No jos kuitenkin vähän Meeri leikkisi...

nomnom

Tällasta tällä kertaa...

Oheishuomautuksena: Tuisku täyttää pian jo 4 v!

Arki kissojen kanssa

Herään  aamulla klo 8:00 ja Meiko alkaa saman tien hepuloida ja päästellä teräviä maukaisuja... siis hyviä huomisia. Sitten nousen ja ruokin kissat. Kissat syövät tällä hetkellä Sanabellea ja varastossa on odottamassa 2 x 15kg säkkiä ProPlanin kana&riisiä. Meeri kiipeilee jatkuvasti tiellä ja pirisee. Tuisku pyrkii ruokakaappiin, jossa säilytän nauta- ja possusipsejä. Ruokkimisen jälkeen siivoan kissojen hiekkalaatikot todeten joka ikinen aamu saman asian: ököplussa leviää erittäin pahasti ympäri vessaa! Tuisku tietenkin notkuilee jaloissani koko kikkareiden keruuhetken ajan siinä toivossa, että keksisimme jotain kivaa tekemistä. Jos vaikka söisimme possusipsejä.  

Meeri ja Rosien pinkki "retkipatja.

Juotuani aamukahvit lähden viemään Rosieta aamupissalle, jolloin Tuisku tapansa mukaisesti kokeilee onneaan karata ulko-ovesta. Osaan varautua tähän jokapäiväiseen karkuretkeen eikä Tuiskua onnista tälläkään kertaa -- onneksi sillä on vielä kaksi yrityskertaa jäljellä tämän vuorokauden aikana!

Meeri auttaa tenttiin luvussa. Vakiokuvio.

Klo 10:00 luettuani aikani tenttiin rupean kehittelemään erinnäisiä toimintamuotoja, miten voisin paeta luku-urakkaa. Keksin pistää Rosien ufon muotoiseen aktivointileluun Tuiskun rakastamia nautapossusipsejä ja kokeilen, keksiikö Tuisku tehdä niille mitään. Rosieta pitää pitää tietty koehetken ajan poissa, koska sekin tykkää kovasti ko. herkuista. Tuisku kokeilee aikansa, rupeaa kehräämään ja tulee sitten pyörimään luokseni. Näyttää siis melko toivottomalta. Päätän ruokkia sipsit Tuiskulle pyytämällä sitä istumaan, antamaan tassua ja seisomaan takajaloilla. Rosiekin saa yhden, kuhan ensiksi tekee nätin näyttelyseisomisen. 

Klo: 12:00 Alan tekemään ruokaa. Odotellessani, että riisi kiehuu, otan huiskan ja alan härnätä sillä Meeriä. Pian muutkin kissat yhtyvät leikkiin.

Klo 12:15 Syön ja katselen netistä juttuja. Kissat touhuavat jotain ja Proplan putki rämisee ja Tuisku pitää WroomWroom --ääniään.

Klo 13:00 jälkeen lähden ulos suunnatakseni bussipysäkille ja agilityyn. Tuisku toistaa karkuuyrityksensä rappukäytävään ... jälleen siinä epäonnistuen.

Tuisku h-a-l-u-u

Klo 15:00 palaan agilitystä. Riisun itseni ja Rosien ja silittelen kissat läpi. Meeri tekee aina yhtä rakastettavia hyppypuskujaan. Iskeydyn koneelle, johon Meeri seuraa minua pyörien tielläni, kunnes kyllästyn ja siirrän sen pois. Ja silloinkin Meeri hyppää uudelleen näytön eteen kehräämään.  Heitän koulutöideni lomassa myös muutaman kerran hiirtä Tuiskulle ja käyn henkevän keskustelun Meikon kanssa, kun Meiko ilmestyy tuolini viereen kököttämään: "Mää... Mää-ää... Mäh..."

The kissa.

Klo 17:00 Alan neuloa ja Tuisku ja Meiko osallistuvat aktiivisesti prosessiin kyttäilemällä lankaa. Meeri nukkuu sohvan käsinojalla ja ihastelen ohimennen, kuinka se venyttelee erityisen söpöjä pikkuvarpaitaan.

Klo 22:00 Käytän Rosien iltapissillä. Tuisku epäonnistuu jälleen karkuyrityksessään.

Klo 22:30 Menen nukkumaan vaihdettuani ensin kissoille vedet ja siivottuani niiden hiekkalaatikot. Meeri ja Tuisku saavat myös märkäruokaa, jota meillä syödään säännöllisen satunnaisesti sen vaihtelevan menekin vuoksi. Meiko pimahtaa totaalisesti, kun näkee minun menevän makuuhuonetta kohden. Se hölköttää vatsapussi puolelta toiselle keikkuen perääni ja käkisee jo matkalla. Sen loikattua sängylle varsinainen huuto alkaa; Meiko rakastaa nukkumaanmenoa. Se onkin yksi päivän monista hetkistä, kun se saa paljon pusuja, rapsutuksia ja huomiota. Meiko juttelee takaisin kovaan ääneen, patsastelee ja hurisee kuin trukki.

Otan tenttikirjan esille ja alan lukea. Meiko ja Tuisku linnottautuvat mahani päälle huristen molemmat tasaiseen tahtiin silkasta läheisyyden tuottamasta ilosta. Pimeässä olohuoneessa Meeri on alottanut jo omat öiset hippansa ja kiljuu välillä hiiri suussaan haluten kaiketi esitellä hienoa saalistaan minulle, mutta olen aivan liian laiska enää noustakseni ylös mitään hiiriä katselemaan. Toisekseen tiedän, että kun sammutan valot ja käännyn nukkumaan vatsalleni, Tuisku ja Meiko liittyvät Meerin kanssa hippaamaan ja palaavat sänkyyn nukkumaan vasta, kun öiset bileet ovat bailattu.

Sum summarum: kissat ovat rakastettava ja piristävä osa arkeani, vaikka en niistä niin paljoa täällä aina kirjoittelisikaan. Sanakirjassa pitäisi kissan kohdalla lukea "kodinhenki/hengetär."

Päivityksen kuvat viime päiviltä, eivät kaikki eiliseltä.

Blogi kesäkuntoon!

Haa! Jännetupintulehdus oikeassa kädessä ei ole este, kun vihdoin ja viimein sain intoa pistää Möykkyäisten blogia kesäkuntoon. Nyt on paljon parempi luukki: Rosie ja Meeri -- tosin Meerin kuva saattanee vaihtua, kunhan saadaan parempaa ja tuoretta kuvaa Herra ja Rouvat Wiiksistä. [Muoks] Pistinkin Tuiskusta kuvan viime vuodelta :) [/Muoks]. Sain myös haalittua blogilistani entiselleen Bloggerin kadotettua se aikaisempi (prkl!)

Selviä kesänmerkkejä ovat myös ulkoilevat viiksieläimet:

Joskin ainoastaan Meeri on nyt toukokuussa käynyt pari kertaa ulkosalla "kunnolla". Tuisku kävi 15 min ja paleli niin hirveästi, että nyt odotellaan tulevaa viikonloppua ja luvattuja +20 kelejä. Viime vuonna varppina ulkoiltiin jo toukokuussa itämaistenkin kanssa! :(

Rosien kuulumisista sen verran, että neiti aloitti ensimmäiset juoksunsa sunnuntaina eli 9.5.2010 ! Ollaan nyt sitten tauolla harrastuksistamme, eli agilitystä ja viehetreeneistä. Tämä taukoilu vähän harmittaa, mutta ainakin on jännää seurata, kuinka tuosta rääpäleestä kypsyy nainen. Sima, eli siskoni whippetlapsi, yritti sunnuntaina  jo kovasti Rosieta astuakin. Rosie ei oikein ottanut lasta tosissaan. (ylläri.) Huomenna mennään Simalle ja Bonnylle yökylään ja saa nähdä, jatkuuko sama levoton meininki ;) 

Onneksi ennen juoksuja kerittiin käydä omalla ajalla tekemässä pientä rataa Rosien kanssa. Hyppy, putkeen ja rengas -- ei sen kummoisempi harjoitus. Vähän valssitreeniä kuitenkin. Pääasiassa käytiin harjoittelemassa keppejä. Ja kyllä, alla olevissa kuvissa mun tukka on ihan kaamee sotku ja meikitkin unohtu, siis apua voiko tällaisia kuvia nyt edes julkaistakaan!!!  ;)

Tuisku täytti 3v

 Ylpeä kolmivuotias.

Tuitelo meni ja täytti 3 v. Miten se jo ehti? Siinäpä vasta kysymys! Tuisku sai ihania , fleeceisiä lahjoja made in Tikkakoski (eli Senjalta.) Omasta takaa tuli hankittua kissoille uusi huiska! Huiskaleikit tahtonee olla vain haasteellisia, kun tuo hurtta sekoaa ihan täysin, kun sellaista ihanuutta heilutellaan... No, saatiin me silti kivat leikit kissojen kanssa aikaiseksi. 

Vasta pari päivää sitten hokasin luvanneeni kissoille myös sen ruohomaton kasvattaa! :( Höh. No onneksi lumet sulaa niin vauhdilla, että kohta päästään jo luontoon kävelemään. Parvikkeella porukka on viihtynyt jo mainiosti.  Ah, ihanaa kyllä kun kesä tulee! Parasta aikaa! En malttaisi odottaa, että pääsee kuvailemaan ulos kissoja nytkun on oppinut ottamaankin kunnollisia liikekuviakin! Tässä muuten parit otokset vielä Meeristä ja Meikosta:

  "Minäkii voisin sitä huiskaa vähän nuuhkasta..." 

Rosien kanssa on mennyt todella mukavasti agilityssä! Viime kerralla se osasi jo hakea esteitä. Olin niin ylpeä siitä. Ihan voittajafiilis oli treenien loputtua. Me ei kyllä olla mitään ryhmän priimuksia, mutta itseään vastaanhan sitä kuuluukin lajissa kuin lajissa kisata ;) Ihan odotan täpinöissäni tulevaa lauantaita. Päivällä meillä on kyllä mätsärit tiedossa, mutta toivottavasti siellä ei mene liian kauaa, jotta Rosie ennättä kunnolla lepäillä ennen illan agilityä. Eilen Rosie pääsi whippetkamujensa kanssa ensi kertaa hiekkakuopille ja siellä oli tosi nastaa ;)

Pikaiset kuulumiset

Hellurei!

Joulu pyyhälsi ohitse kinkkuineen ja suklaineen, ja siinä sivussa uusivuosikin. vilahti Molemmat tapahtumat eivät herättäneet stressiä laumalaisissa: Rosie selvisi automatkasta Poriin hienosti matkapahoinvointilääkkeiden ansiosta, ja kissat nauttivat olostaan Senjan luona. Kiitos Senja! Uutena vuotena kukaan ei pahemmin panikoinut raketteja (tai ainakin luulen ettei, itse olin ihan alkossa.) Meilläpäin raketteja ei juuri edes ammuttu  ja Rosie vietti uudenvuoden porukoillani seuranaan Bonny-neiti.

Parinkin kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua vaikka vallan mitä: Rosien kohdalla tämä tarkoittaa paria mätsäriä, pentunäyttelyä sekä agilityn aloittamista unohtamatta antoisia lenkkejä ja leikkejä koirakavereiden kanssa. Kehäkuulumisista voi katsoa tuloksia Rosien omilta sivuila (--->) ja agilitystä kirjoitan lisää kyllä kunhan ennätän. Kissojen elämään ei juuri mitään uutta sitten kuulukaan, paitsi että ne ovat kaikki muuttuneet paljon rohkeimmiksi -- sekä nyt kevään tehdessä tulojaan myöskin villimmiksi. 

 

 

 

Tuisku bailaa ensikuussa 3-vuotis synttyjään (en usko, en syö) ! Pitää kysyä Senjalta synttärilahjaksi toista fleeceköyttä. Ensimmäisen köytensä Tuisku sai Senjalta joululahjaksi ja sitä on päivittäin viskelty ja kanniskeltu suussa. Huippu lelu siis!

 

 

Meeri on saavuttanut addiktion Tassu-maitonappeihin. Toisinaan esiintyy tarpeetonta väkivaltaa, kun kyse on maitonapeista.  Meeri elää jälleen super-pur-pör-kauttaan eli ei meinaa jättää minua hetkeksikään rauhaan. Pullia neiti leipoo joka päivä ainakin viisi pellillistä ja hyräilee samalla syvään ja hartaasti. Tämän hetkinen paras lököilypaikka on pöytätietokoneen näytön edessä. 

 

Sitten Meiko. Meikolle kuuluu hyvää ja suopeaa; Rosie säästyy tassunyrkeiltä yhä useammin. Silti ei pidä vähätellä Meikon kiukkua, jos Rosie oikeasti tulee ärsyttämään. Silloin Meiko tekee 5-6 sarjan combot Rosien nenälle ;) Ai niin, teimme hiekkakokeiluja ennen jouluja, mutta kaikki kokeilut menivät ihan päin honkia: Kun hiekka pöllyää pikkuisenkaan enemmän, Meiko alkaa oireilla kuivalla yskällä :( Eli olemme taas päätyneet Extreme classicin käyttöön, joskin kyllä sekin pölyää. Ikäväkseni olen huomannut, että kissanhiekkapöly on alkanut köhityttämään myös minua. Toivotaan, ettei siitä koidu sen kummoisempia ongelmia kuitenkaan. 

 

 

Ja vielä pari kuvaa Rosien arjesta:

Bonnyn ja Rosien jääriehat!

Rosie yrittämässä pysyä isompiensa perässä.

Putken paluu

Kesätauolla ollut raapimaputki otettiin taas käyttöön. Piti kuvata pari videota :)

Linkki videoon (Jostain syystä blogger näyttää videot puolikkaana.)

Huomatkaa Rosien yllätys, kun Tuisku ilmestyykin toiselta puolelta putkea! Ja Meiko on kieltämättä koominen, kun läimäsee Rosieta tyyliin "Mitäs haistelet?!"

Rosie saisi kyllä lihoa, kun kylkiluut paistaa. Tällä hetkellä se saa syödä niin paljon kun haluaa (ainoastaan lihan ja sisäelinten osuutta säännöstellään, muuten kun neiti ei söisi yhtään raksuja.) Taidan tilata vauhtiraksusta lampaan rasvaa tms. jos se auttaisi massan hankkimisessa :) Tosin toi laiheliinius on varmaan osittain ihan kasvuvaiheen mukaista.

Ja toinen video. Meiko jakelee taas korvapuusteja riehuvalle nuorisolle.  (PS: Meiko on ihan kiltti, se vaan on mielestään Maailman Tärkein ja sen elämän tehtävänä on pitää jöötä.)

Ainiin! Me kävimme Kuopion Palvelus- ja seurakoiraharrastajien järjestämässtä matchshowssa viime lauantaina Rousarin kanssa. Oli ihan hauskaa, vaikkakin vähän meluista ja kaaottista pienessä tilassa ison koiramäärän kanssa. Hyvää treeniä tuleviin sisänäyttelyihin.  Rosie sikaili ihan kympillä omaa vuoroa odotellessa... Kyllä hävetti. Se tunki ilman mitään rajoja kaikkien ihmisten ja koirien iholle. Puhumattakaan siitä, että neiti myös hyppi maassa istuvien ihmisten niskaan ja koetti syödä evästelijöiltä sämpylät käsistä!! :D Apua. Kehässä tyttö sitten onneksi osasi käyttäytyä, sillä Rosien esittäminen meni ihan hyvin (kun ottaa huomioon että sekä esittäjä että koira olivat ensikertalaisia.) Seisottaminen ei mennyt ihan putkeen, kun itse hermoilin ja koirakin tuntui olevan vähän häkellyksissä, että mitä tapahtuu. En myöskään kuullut, mitä tuomari sanoi, joten juoksutin koiraa  eestaas enkä pyydetysti kehää ympäri. *naama pöytään* Noh, saatiin punainen nauha ("parempi") pariarvostelussa. Punaisten kehässä olikin sitten yli 20 pikkupentua, joista Rosie pääsi kepeästi 10. parhaan joukkoon vaikka ei sitten sijoittunutkaan palkinnoille. Oli hyvää kokemusta meille molemmille silti! Tästä on hyvä jatkaa! 

Haukotus

 Rosie aloittaa! Harras haukotus ja pöljä jälki-ilme. (Näkyy paremmin jos suuremmaksi klikkaa.) 

´

► Meerin vuoro! Haukotus ja vielä pöljempi ilme:

 ► Meeri pää mahtuisi  Rosien suuhun?

Loput kuvat 

PS: Minne mun blogilistakin on nyt hävinny? Blogger ei suosi mua.

Kissanhiekka-suosituksia kaivataan

Wordl's Best  kissanhiekka? Kokemuksia?

Meillä on se oma merkki taasen hakusessa, kun Extreme Classic on nyt zooplussallakin jo 17e / 15kg. Kokeiltiin myös Bio Katsia mutta en ole täysin tyytyväinen. Hiekka loppuu liian nopeasti, tai sitten olen hämääntynyt.

Rosien niska kuntoutui tulehduskipulääkkeillä ja neiti on päässyt peuhamaan bestiksensä Bonnyn kanssa sekä koirapuistossa! Ensiviikolla tähdätään matchshowhun.

Katsokaas nyt, kuinka hyvin Rosie jo osaa:















Rosie 4,5 kk seisoo.

Rosie ravaa.

Tämä osaaminen saattanee kuitenkin unohtua kehässä...

Tällä hetkellä olen huolestunut Meeristä, koska näyttäisi, että historia toistaa itseään. Viime vuonna näihin aikoihin Meeri sai pissatulehduksen. Nyt näyttäisi olevan sama tilanne. Pissapaakut ovat Meerin kohdalla jääneet puoleen normaalista; Välillä tulee vain tippa tai kaksi. Ruokaa menee ja leikkikin kelpais, eli huomiseen kyllä jaksetaan. Antaisikohan Paavo suoraan antibiootit, vaikkapa ihan soittona apteekkiin? Allekirjottaneen pitää kyllä vilkaista peiliin, kun on antanut Meerin taas lorvia parvikkeella niin paljon kun neitiä on sattunut huvittamaan. Viime vuonnahan tulehdus otaksuttiin johtuvan vedosta ja kylmettymisestä.

Ilmoitusluonteisesti pitää kirjottaa tänne, että kisset menee ruokaremontille! Kolmas kerta se toden sanoo! Eli toisinsanoen tätä on jo aiemminkin yritelty, onnistumatta. Raksubaari menee konkkaan ja kissat siirtyvät kolmeen ruokintakertaan. Tarkoituksena olisi aluksi raksujen ja lempimärkisten avulla totuttaa ne ruoka-aikoihin. Sitten aletaan suunitella lihan ottamista kuvioon mukaan. Rosie on ilmottautunut vapaa-ehtoiseksi jätemyllyksi, joten kisseille kelpaamatonta lihaa ei tarvitse heittää pois. Haluaisin kokonaan eroon huonoista ja kalliista märkäruuasta, kuten RC:stä ja Perfect Fitistä. Sen sijaan haikailen, että esim. zooplussan Herman's Organic märkis voisi olla hyvää varapöpelöä jos lihaa ei ole syystä tai toisesta.

Applaws vaikuttaa muuten todella hyvältä kuivaruualta, ollaan nyt pari viikkoa testattu! Maistuvuudeltaan se ei ole paras, mutta meidän nirsokolmikolle ei ole koskaan maistuneet viljattomat raksut niin hyvin. Uusi felidae ruoka vaikuttaa kanssa mukavalta. On perus hyvä, mutta edullinen! Pitää joku kerta siihenkin tutustua ellei sitten kokonaan jumahdeta tähän Applawsiin (sekään ei ole hirveän kallista, jos tilaa zooplussaltam ja 80% lihapitoisuus on aika kova juttu.)

Nyt sitten takaisin lukemaan Tiede, Tutkimus ja Tutkielma kirjaa -- Jee :D 

Onnea Meeri 3v!

3.10 Meeri-kissa täytti 3v ! Onnea Meeri-Peeri-Peruna-Meeri!

Meeri ja Meiko eivät saaneet mitään erityistä synttärilahjaa tai kakkua. Jotenkin tavaksi on tullut, että Tuiskun synttyjen aikaan pidetään sitten kaikille yhteiset kekkerit. Olenkin jo keksinyt, mitä ensivuonna järjestän kateille: Ruohomaton! Otan jonkun pyykkikorin ja istutan siihen oikein kaistaleen ruohoa. Tuiskun syntyt on talvella, joten ruohomatosta pitäisi irrota iloa.

► 3 v. Meeri komeilee allekirjoittaneen opiskelusotkun äärellä

► On se vain niin sievä valkoinen!

Asiasta kärrynpyörään. Tiistaina meille sattui aksidentti Rosien kanssa pentukurssilla: Labbis jyräsi Rosien. Itse onnettomuustilanne oli hirveä, sillä Rosie meni säikähdyksestä ja kivusta ihan paniikkiin. Nyt jännitän tulevaa kurssikertaa, sillä en ole todellakaan varma, suostuuko Rosie edes menemään koko halliin sisälle? Tai että pelkääkö se siellä kaikkea ja kaikkia? Toisaalta en ole täysin varma päästäänkö me edes osallistumaankaan ensi tiistaina. Tällä kertaa ei nimittäin säästytty kolhuilta. Aluksi kaikki näytti olevan OK, mutta  ti-ke välisenä yönä Rosie alkoi aluksi kipuilla kylkeä ja nyt sitten niskaakin. Rosie pääsi heti Paavon vastaanotolle ke-aamuna ja saatiin lyhyt kuuri kipulääkettä. Kylki ei ole enää niinkään kipeänä, mutta niska sen sijaan kyllä on. Rosie ei suoranaisesti arista sitä, mutta jotkin liikkeet (työntäminen, vetäminen) sattuvat. Päätään Rosie kyllä ravistelee ja kääntelee, jopa vetää hihnassa,  joten olen samaa mieltä Paavon kanssa siitä, että tuskin mitään on murtunut. Lihasrevähdys se sen sijaan voisi olla. Olen pitänyt Rosielle säärystintä kaulassa nyt sisätiloissakin kuten kuvasta käy ilmi. Itse kun olen krooninen niskaoireilija, niin tiedän kokemuksesta, että esim. kaulaliina  auttaa niskakipuihin jahka lämmin tekee mukavan ja rentouttavan hauteen lihaksille :) Paavo määräsi, että Rosien tulee ottaa nyt rennosti. Käytiin me silti äsken vähän pidempi lenkki metässsä kera iskän ja Roxin (Roxi on turvallinen seuralainen toipilaalle, koska se ei suostu riehumaan.) Kivojen  lenkkihetkien lisäksi noudin Rosielle postista paketin, joka sisälsi oikein superpiristeen!!

Tadah! Vanha kettuhattu! ISO KIITOS tästä ihanasta turkiskappaleesta kuuluu minun mummolleni !! Kettuhatusta olisi tarkoitus tehdä viehe, mutta tällä hetkellä se on lelukäytössä! Zooplus pakettikin kotiutui tänään. Se sisälsi mm. Rosien uuden pesän! Entinen pesä lähtee Bonnylle! :)

Uusi lelu ja Maljapuron sorsat

Nimittäin niin tuo Maljapuron sorsat varmasti jo nyt miettiivät, kun Rosien näkevät. Meillä on tapana Rosien kanssa ajaa joka reissulla sorsat karkuun ...

Sorsien jahtaaminen on paitsi hauska ajanviete vinttikoiralle, niin myös hyödyllistä sorsille. Nuo ankat kun ovat sitä mitä syövät: pulla-aivoja. Ne lähtevät usein miten koirakkoa karkuun vasta viime tingassa. Maljapuron sorsia tietenkin ruokitaan, vaikka se on kiellettyä. Tästäpä uhkarohkeus on osittain peräisinkin sekä myös se, että populaatiosta on tullut sitä talvehtivaa sorttia. Ei kovinkaan mukavalta näytä vaakuttimien elämä, kun ne hytiseevät lumihangessa. Onneksi osa kesä/syksyruokkijoista älyäävät sitten jatkaa syöttämistä läpitalven... Noita sorsia pitäisi mielestäni aina vain ruokkia veteen! ihan rottien varalta ja ennen kaikkea sen, etteivät pääsisi kesyyntymään liikaa.

Eilen mm. löydettiin Rosien kanssa yksi kuollut ukkosorsa. Tappotapa oli selvä: jokin napannut kaulasta kiinni ja ravistellut kuoliaaksi. Eli jonkun hurtan hampaisiinhan se pulla oli joutunut, kun ei ole osannut varoa. Pah. No tulipahan avauduttua siitäkin aiheesta :D

Uusi lelu (kuvassa näkyvä pupuriepu) osottautui suureksi hitiksi ja sitä piti raahata pitkin maita ja mantuja niin ylpeänä, että emäntää ihan nauratti katsella! Toivottavasti tollainen "riepu" aktivoisi sitä halua tulevaisuudessa tappaa myös viehettä. Suuret haaveet olisi päästä maastoihin joku päivä juoksemaan Rosien kanssa... Tuloksilla ei niin väliä mutta koirasta se olisi varmana kivaakin! Maastojen kannalta tosin vähän mietityttää, että tuleekohan Rosiesta kunnon diskipirtti, kun se on sen verta temperamenttinen typy :D Voisin hyvin kuvitella, että se alkaisi mölistä juoksuparille, että prkl mun ohi et mene!

Ja sitten vauhdissa lelun kanssa:




Loput kuvat TÄÄLLÄ

Olen tässä laskeskellut, ettei meillä ole viety likaista sanomalehteä roskiin enää ... kahteen viikkoon? Rosie on aika pitkällä jo sisäsiisteydessä, joskaan ei täysin sisäsiisti. En usko, että se pidättäisi esim juuri herättyään pitkiltä päikiltä. Lisäksi sen sisäsiisteys ei koske oman kodin ulkopuolisia tiloja -- esim. rappukäytävää tai porukoitten kotia : P Mutta kyllä ylpis silti olen! 3kk ja näyn hyvin menee, wau! Toivottavasti ei kylemenvät ilmat anna sisäsiisteydelle takapakkia. En usko, että Rosie kuitenkaan päiväsaikaan pystyy pidättämään vielä juuri 5-6 tuntia pidempään. Noin 5 tuntia se on maximissaan ollut yksin ja sinä aikana ei ole tullut vahinkoja. Kun koulut starttaavat, alkaa sitten tulla niitä 6 tunninkin yksinoloja, mutta uskon, että neiti pärjää mainiosti.

Rosie viettää yksinolo aikansa makkarissa pentuportin takana (tuplavarmistettu sitomalla yksi kompostiverkko siihen, ettei alikaan pääse.) Sinne se osaa jo hyvin jäädä, kun huomaa, että teen lähtöä. Jotenkin kummasti yksi päivä Meiko ja Tuisku olivat päässeet makkariin sen kaveriksi. En ymmärrä! Liekö sitten hypänneet yli 70cm korkean aidan yli : D Meiko mennyt ensiksi ja Tuisku apinoinut perässä... heh.

Myös ulkoilukerrat ovat vähentyneet huomattavasti. Silloin kun Rosie 7,5viikkosena tuli meille, niin tuntui ettei päivässä ehtinyt muuta tehdäkään kuin käydä sen kanssa pissillä ja kakalla. Yötä myöten. Nyt me käydään about 6 kertaa ulkona. Joskus enemmänkin, riippuu miten päivän ohjelma asettuu. Pyrin siihen, että yksi lenkki olisi ainakin hihnassa kävelyä. Sitten osa on pelkkiä nopeita pissityksiä metsässä ja sitten käydään pidempi ja yksi lyhyempi metäslenkki vapaana. Ja Rousari tietty pinkoo sammalmättäitä pitkin tuhatta ja sataa :D

Rosien ruokinnasta sen verran, että olen nyt tänään julmasti tarjonnut sille vain nappuloita. Se on "jotenkin" (*viheltelyä*) tullut vain sillä nirsommaksi, että olen nappuloiden sekaan sotkenut lihaa. Eli nyt opetellaan siihen, että nappuloita syödään paljaaltaankin. Sitten voi saada jälkkäriksi lihaa.

Yksi asia ei ole kyllä nyt viime aikoina sujunut vaavin kanssa... ja se on kynsien leikkuu. Kaksi ensimmäistä kertaa sujui ongelmitta, mutta nyt alkaa hullu rimpuilu ja sätkyily, kun pitäisi leikata. En tajua, mistä se keksi, että kynsien leikkaaminen onkin yhtä kamalaa kuin teurastus. Välillä Rosie alkaa jopa vähän läähättämään stressiään. Pelkkä selälleen kääntäminen ei ole niin paha, mutta auta armias, kun ne kynsisakset ottaa! Onkohan se yhdistänyt jonkin täysin asiaan kuulumattoman asian kynsienleikkuuseen? En vain tiedä, mikä tämä asia olisi, kun aiemmat kerrat on menneet ihan nips, naps. No, toivottavasti tämän ehtii vielä oppia.

Rokotukset ohi

Jep, näin on duramet saatu :-) Itse jouduin töihin, joten Rosien ukki kuskasi vaavelin Paavon vastaanotolle. Painoa on nyt 5,6kg ja ikää 12vk ja pari päivää.

Paavo tsekkasi myös Rouskan juveleenit vaivat "ohi meneviksi." Eli siis Rosiella on ollut alapään vuotoa, joka sai mut aluksi ihan kauhistuneeksi, että nyt sillä on jokin kohtu/emätintulehdus. Tässä vaiheessa oireilu kuitenkin menee valkovuotojen piikkiin (käsittääkseni.) Vaivaa on kotihoidettu karpalorouheella ja maitohappobakteerilla. C-vitamiini tietty auttaa pitämään pissatulehduksiakin loitolla, joten ihan hyvä on sitä käyttää muutenkin narttupennulla. Toisaalta maitohappobakteerit ovat nekin ihan paikallaan, kun Rosie on alkanut syödä erilaisia luita... Herrrrkua ovat. So far, so good. Ei ole ollut massu sekaisin :)

Nyt olen vähän väsypää ja jumissa, joten en jaksa tarinoida enempää Rousarista. Se kasvaa, syö, leikkii, oppii ja on maailman lutuisin koira :D Sen sijaan lätkäsen kuvia kissoista vaihteheksi. Kuvat on otettu eräänä syksyisenä auringonlaskuna:

Pupu vai kissa?

Hmm...

Hyp!

Ja verkon taakse pällistelemään.

Tuisku-ukko!


Ja taas.


Keikistelevä Tuisku-ukko.


Meiko härkkii.



Meikon silmät ovat niin ihanat.



Hih, tässä kuvassa Tuisku ja Rosie ovat ihan hämillään. Ne nimittäin nukkuivat vierekkäin. Sitten Tuisku heräsi ja päätti kokeilla, josko Rosie painisi. Niinpä Tuisku härkki tassulla Rosieta, joka heräsi aivan ihmeissään, että mitä kissa tekee? Sitten Tuiskukin oli ihmeissään, ikään kun olisi miettinyt, että miksi mä ton kanssa yritin leikkiä ?! Siinä sitten ihmeteltiin ja oltiin outona...

Ainiin!! Pitääpä muuten tännekin se tiedottaa, että meidän Tuisku on nyt UKKI! Ja jälkikasvu on silmiähuumaavan kaunista! Käykää kurkkimassa: http://orifame.blogspot.com <3 Jos ei olisi möykkykiintiö täynnä, niin tuo punainen olisi mun!