Paluu aksatauolta

Vietimme Rosien kanssa 1,5kk - 2kk agilitytaukoa tässä talvella/keväällä. Syynä oli lähinnä kiireet ja treenikaverin, Hippu-sheltin, jäänti selkätoipilaaksi. Päätin vihdoin ja viimein kuitenkin ottaa Musti ja Mirri Areenalle kesäkaudeksi avaimen (140e, kallish!) ja alkaa sitten treenailla joka viikko ainakin kerran.  Hippukin kun on tuota pikaa taas treenikunnossa. Tänään oli ensimmäinen kerta, kun aksaamassa käytiin pitkän tauon jälkeen, ja seuranamme oli Marjo ja Sira-welshi.

... Ja voi jestas Rosien iloa! :D 

Kentälle päästyään Rosie kävi läpi heti ensimmäisenä lempiesteensä, A:n ja puomin ja juoksenteli sitten puolittaisia eriä keppejä ja pujahteli putkiin. Varsinaiset harjoitukset menivät mukavasti, kun koira oli motivoitunut ja innostunut! Minusta tuntuu, että olemme Rosien kanssa kehittyneet tässä tauon alikana kumpainenkin :) Rosie on saavuttanut ehkä hiukan kärsivällisyyttä aloilla istumisen suhteen ja minä osaan rauhoitella tuota elukkaa, kun se käy aina niin kierroksilla kentällä. 

Tehtiin mm. keppejä kaarilla. Rosie teki nyt 12 keppiä, mutta ensi kerralla jätän määrän vielä kuuteen, koska viimosilla kepeillä karkailuja namikupin perässä tuli pari kertaa. Lisäksi teimme pientä rataa, jossa oli yksinkertaiset ohjauskuviot sekä irtaantumista. Valitettavasti koska avustajamme Marjo  filmasi meitien suoriutumista, niin näissä seuraavissa kahdessa  videossa ei näy namialustan oikeaoppista käyttöä... siis että avustaja lisäisi siihen palkan kun suoritus menee nappiin! Jouduin sitten itse tiputtamaan naudan sydäntä alustalle.

 Heh, löytyipä tässä tällainenkin todellinen arkistojen aarre... Vauva-Rosie kiipeilemässä Vuorelan koirapuiston puomia!

 Nyt illalla leikkasin Rosien kynsiä. Rosie on  alkanut ahdistumaan kynsien leikkuusta ihan ykskaks ja enkö  vielä mennyt ja naksassut verille yhden kynnen :( Eli seuraava kynsienleikkuu tulee olemaan entistä vaikeampaa. mitä todennäköisimmin. Nyt Rosie solotossuilee täällä sisällä ettei veri leviäisi... Äh, että harmittaa !!!

Kisakalenteriii!!!

 Jipii! Aamu on menny täydessä tohinassa, kun on kisoja pitäny suunnitella. Tällä hetkellä olisi tällastii suunnitelmissa:

• 25.4 WH:n Pääsiäismaastot
• 8.5 Äitienpäivämaastot Ylistarossa
• 21.‐22.5.2011 Jyväskylän ympäristön maastot
• 29.5 Meri‐Lapin maastot
• 4.9 Kajaani
• ja tottakai 10.9 Kalakukkomaastot 

Sitten olisi vielä harkinassa Oulussa järjestettävät syysmaastot, mikäli ovat Hailuodossa kuten viime vuonna :) Ja epäviralliset Makkaramaastot! Rosie todennäköisesti aloittaa juoksunsa elokuun alussa, eli Kajaani ja Kalakukot ehditään käymään vielä ennen valeraskauden vaikutuksia :) Kuulostaa hyvältä ensi kesä!

Agilityvimmakaan ei ole laantunut. Perjantaina harjoiteltiin lähinnä hyppytekniikoita (sekä Rosie ekaa kertaa alkoi treenata 40 korkusia esteitä.)

Rosie ei osaa odottaa esteiden takana.

Rosieta piti ohjata hyvin läheltä 4:n esteen sarjaa,
jotta se ei viimeistä lyhyemmälle välille aseteltua estettä kiertäny. 

Tehtiin myös pieni rata, joka oli kentällä valmiina :) Kivaa oli.

Tällä viikolla ehkä saadaan videotakin agilitymenosta. Pääsee arvioimaan omaa ohjaamistaan kriittisesti.

Eteenpäin

Kiitos kaikille edelliseen angstipäivitykseeni kommanneille. Agilityn harrastaminen jatkui -- itse asiassa eilen oltiin treeneissä. Treenit olivat ihan kivat ja sujuivat kivasti, mitä nyt en yhtä ohjauskuviota meinannu mitenkään saada hanskaan. Omasta mielestäni se ei ollut Rosielle edes sopiva ohjaustapa. Sama kohta radasta sujui vaihtoehtoisella ohjauskuviolla nopeasti ja sujuvasti. Jokatapauksessa agilityä talvikautena tullaan harjoittelemaan vain kaverini ja hänen shelttiensä kanssa. Pitää kasvatella omaa innostustaan ja katsoa sitten, mitä jatkossa käy. Innostuksen lopahtaminen ei ole tosin pahemmin haitannut yleistä menoa.  Maastoharrastus  vetää minua puoleensa kuin limppu sikaa! Onneksi 2 viikon päästä on Makkarajuoksut ja 3 viikon päästä Hailuoto! 

Viime sunnuntaina otettiin hyvää maitohappokestävyystreeniä kera Jazin (TC His Infernal Majesty), Tinkan (TC No Sugar Added), Toton (Best-Looking Blues and Jazz), Siran (Rocbee Xirha) ja Siman kans. Suunnattiin siis hiekkakuopille ja huh, oli niin kivaa, että olisin valmis uusintakierrokselle vaikka heti huomenna :D

Porukka rallaa

Rosien happy-ears.

Viime aikoina minua on mietityttänyt paljon Rosien jalostuskäyttö. Ehdein olla jo jyrkästi sitä mieltä, että mitään pentuja ei tule, mutta nyt en ole enää niin varma... Jos sillä oliskin vaikka jotain annettavaa rodulle. Muutakin kuin siis hassunhauskat korvat. Olen saanut paljon rakentavia kommentteja asiasta -- kiitos siis teille asianomaisille -- ja pääosin Rosien jalostuskäyttöä on pidetty järkevänä. Itse en sitä käyttäisi, vaan kasvattaja. Toinen vaihtoehto olisi steriloida se nyt talvella ja keskittyä harrastuspuoleen., mikä ei sekään ole huono vaihtoehto. Pitää katsoa, mihinsä suuntaan tässä kallistuu ...

Tässä vielä söpöilyä ala Tuisku ja Rosie:

Masentava agilitykokemus

Huoh. Olipa masentava päivä eilen.

Meillä oli Hukka-Putken tasokoe, eli helpohko ratasuoritus, jossa testataan valmiutta päästä kisaavien ryhmiin. Rosien kepit eivät ole vielä mitenkään erityisen hyvin hallussa, joten olin varma, että jos koe johonkin kosahtaa, niin niihin. Mutta kuinkas kävikään...

Oman vuoroni koitettua laskin tietty Rosien irti ja kas, se sinkosi lähtökopeille, jotka sattuvat olemaan samalla kentällä. Rosie oli siis sitä mieltä, että oltiin tultu viehetreeneihin. Jostain ihmeen syystä tasokokeen lisäksi kentällä oli jotkin tagireenit, joista sitten yksi koira ampaisi koppihullun Rosien perään. Siitä sitten  koetoimitsijoiden huuto alkoi. Sellainen räyhääminen pistää tälläsen alottelijan ihan sekaisin. Sain Rosien kiinni -- en koskaan epäillyt, etteikö se tulisi kopeilta takaisin kun huomaisi, ettei mitään viehettä ole -- ja sopertelin siinä sitten jotain, että tää on meidän juoksutreenipaikka.

Kokeenpitäjää ei naurattanut. Sain aiemmin kesän mätsäreistä kuvan ko. ihmisestä, että hän on rento ja mukava. Nyt kuitenkin se käsitys muuttui täysin. Hirveä rähinä, vaikka mitään ei kuitenkaan sattunut. Rosien käytös tosin olisi pitänyt mun arvata ja varmaan varottaa, että se saatttaa tempaista kopeille.

Olin ihan itku kurkussa ja sekaisin huutamisesta. Rosie jäi hienosti aloilleen, mutta jo heti ekalla putkella sanoin "pussi" ja Rosie meni hämilleen. Siitä se alamäki alkoikin ,unohdin radan, ohjasin todella huonosti. Pussi oli raskaampi kuin mitä Savisaarella ja Rosie ei meinannu tulla läpi. Sitten petrattiin, valssit meni hyvin ja putkikin onnistui kun älysi käyttää oikeaa sanaa. A-esteellä Rosie ei löytänyt on/off asentoa, koska A:ta ei ennen oltu tehty osana rataa. Kepit menivät oikein hyvin.

Jostain syystä meitä ei, kuten monia muita, pyydetty näyttää A-estettä erikseen. Kokeenpitäjä tuntui vakuuttuneen huonoudestamme ja sähläyksestämme jo heti kokeen alussa. Hylky tuli... Kauhea pettymys ja masennus. Kuinka noloa, mutta armottoman vaikeaa olikaan pidätellä omaa itkuaan kehän laidalla. Ja minä en itke helposti! Masennus on vasta nyt aamulla vähän hellittänyt. Koko yön mietein, jatkaako agilityä vai ei, ja unta tuli ehkä 5 h. Päädyin siihen, että jatketaan, mutta harrastusmielessä. Enää en hinkua edes ko. kisavalmiisiin, jos porukka on noin ikävää. Tai en ainakaan vielä, ennen kuin nahan paksuutta on tarpeeksi sietää räyhäämistä turhasta...

Valoisia puoliakin asiasta löytyy toki. Rosie on hyvin ehdollistunut koppeihin ja perjantaina päästään treenaamaan lähtöä suljetusta kopista. Lisäksi pujottelu onnistui ihan OK:sti; Rosie oppisi kepit ihan varmasti, kun nyt jaksaisi treenata!

Onneksi agi ei ole meille se yksi ja ainoa harrastus, onhan noi maastotkin, jotka on kivempaakin ;) Mistä tuli mieleen, että Rosie on ilmoitettu nyt Hailuotoon!

Rosie alkukesän treeneissä.

Uusi ulkoasu ja puuhia

Jepjep, piti taas vähän muokata blogin ulkoasua. Nyt sivukuvakissoiksi ovat päässeet vuorollaan Meeri ja Meiko. Otsikkokuvana on Petri Lehmuksen otos Rosiesta kirmaamassa Espoon koirapuistossa :)

Puuhastelua1: Rosie on saanut viime aikoina mukavasti uusia whippetkamuja, joiden kanssa ollaan ahkeraan lenkkeilty. Eilen päästiin tutustumaan lähemmin Karin tyttönelikköön ja ei voi muuta kuin todeta, että oli kiva reissu niin itselle kuin koirillekin. Rosie tosin otti hittiä ampparivampparilta, joten alkuun tyttö nysväili ja oli ihan kituvana. Tunnin sisään pistopatti kuitenkin hävisi ja vauhtia löytyi. 

 Porukka (Mummo-Ruuta lukuunottamatta) kiitää.

Vasemmalta: Aamu-täti (Pipsqueak Metsämansikka), Kielo (Pipsqueak Qielonkukka), Molly (Leyenda's Brezza Molly),   ja Rosie. Rosie on ilmeestä päätellen ihan juoksuekstaasissa.

Puuhastelua2: Pari viikkoa sitten kokoonnuttiin tutulla ja turvallisella mätsäriporukalla pitämään näyttelyharkkoja. Oli kylmää ja tuulista, mutta jotenkin silti Kati onnistui ottamaan Rosiesta ihan siedettäviä seisomiskuvia. Rosien ilme ei kylläkään kerro mistään muusta kuin eläinrääkkäyssyytteistä ja uhkauksista ottaa yhteyttä PETA:an.

Kuvat (c) Kati Laukkanen

Puuhastelua3: Alkuviikosta Oona ja Toto (Best Looking Blues and Jazz) tutustuttivat minut ja Rosiet uuteen kivaa harrastukseen: Verijälkeen! Rosie hullaantui hommasti heti. Tyttö ottikin vainun ilmasta ja jäljesti juosten. Tätä lisää. Pitää ostaa omaa verta ja alkaa tekemään jälkeä useamminkin. Jäljestyksen päätteeksi Toto, Rosie sekä mukana ollut pikku Jatzi (Tiger's Chaos His Infernal Majesty) saivat rallata pitkin Antikkalaa.

Puuhastelua4: Rosien kanssa ollaan omilla agikepeillä koettu opetella pujottelua... mutta juurikaan mitään tuloksia ei olla saatu. Todennäköisesti ensiviikon maanantaina järjestettävä tasokoe jää suorittamatta keppien takia. Harmi :(

Blogi kesäkuntoon!

Haa! Jännetupintulehdus oikeassa kädessä ei ole este, kun vihdoin ja viimein sain intoa pistää Möykkyäisten blogia kesäkuntoon. Nyt on paljon parempi luukki: Rosie ja Meeri -- tosin Meerin kuva saattanee vaihtua, kunhan saadaan parempaa ja tuoretta kuvaa Herra ja Rouvat Wiiksistä. [Muoks] Pistinkin Tuiskusta kuvan viime vuodelta :) [/Muoks]. Sain myös haalittua blogilistani entiselleen Bloggerin kadotettua se aikaisempi (prkl!)

Selviä kesänmerkkejä ovat myös ulkoilevat viiksieläimet:

Joskin ainoastaan Meeri on nyt toukokuussa käynyt pari kertaa ulkosalla "kunnolla". Tuisku kävi 15 min ja paleli niin hirveästi, että nyt odotellaan tulevaa viikonloppua ja luvattuja +20 kelejä. Viime vuonna varppina ulkoiltiin jo toukokuussa itämaistenkin kanssa! :(

Rosien kuulumisista sen verran, että neiti aloitti ensimmäiset juoksunsa sunnuntaina eli 9.5.2010 ! Ollaan nyt sitten tauolla harrastuksistamme, eli agilitystä ja viehetreeneistä. Tämä taukoilu vähän harmittaa, mutta ainakin on jännää seurata, kuinka tuosta rääpäleestä kypsyy nainen. Sima, eli siskoni whippetlapsi, yritti sunnuntaina  jo kovasti Rosieta astuakin. Rosie ei oikein ottanut lasta tosissaan. (ylläri.) Huomenna mennään Simalle ja Bonnylle yökylään ja saa nähdä, jatkuuko sama levoton meininki ;) 

Onneksi ennen juoksuja kerittiin käydä omalla ajalla tekemässä pientä rataa Rosien kanssa. Hyppy, putkeen ja rengas -- ei sen kummoisempi harjoitus. Vähän valssitreeniä kuitenkin. Pääasiassa käytiin harjoittelemassa keppejä. Ja kyllä, alla olevissa kuvissa mun tukka on ihan kaamee sotku ja meikitkin unohtu, siis apua voiko tällaisia kuvia nyt edes julkaistakaan!!!  ;)

Tuisku täytti 3v

 Ylpeä kolmivuotias.

Tuitelo meni ja täytti 3 v. Miten se jo ehti? Siinäpä vasta kysymys! Tuisku sai ihania , fleeceisiä lahjoja made in Tikkakoski (eli Senjalta.) Omasta takaa tuli hankittua kissoille uusi huiska! Huiskaleikit tahtonee olla vain haasteellisia, kun tuo hurtta sekoaa ihan täysin, kun sellaista ihanuutta heilutellaan... No, saatiin me silti kivat leikit kissojen kanssa aikaiseksi. 

Vasta pari päivää sitten hokasin luvanneeni kissoille myös sen ruohomaton kasvattaa! :( Höh. No onneksi lumet sulaa niin vauhdilla, että kohta päästään jo luontoon kävelemään. Parvikkeella porukka on viihtynyt jo mainiosti.  Ah, ihanaa kyllä kun kesä tulee! Parasta aikaa! En malttaisi odottaa, että pääsee kuvailemaan ulos kissoja nytkun on oppinut ottamaankin kunnollisia liikekuviakin! Tässä muuten parit otokset vielä Meeristä ja Meikosta:

  "Minäkii voisin sitä huiskaa vähän nuuhkasta..." 

Rosien kanssa on mennyt todella mukavasti agilityssä! Viime kerralla se osasi jo hakea esteitä. Olin niin ylpeä siitä. Ihan voittajafiilis oli treenien loputtua. Me ei kyllä olla mitään ryhmän priimuksia, mutta itseään vastaanhan sitä kuuluukin lajissa kuin lajissa kisata ;) Ihan odotan täpinöissäni tulevaa lauantaita. Päivällä meillä on kyllä mätsärit tiedossa, mutta toivottavasti siellä ei mene liian kauaa, jotta Rosie ennättä kunnolla lepäillä ennen illan agilityä. Eilen Rosie pääsi whippetkamujensa kanssa ensi kertaa hiekkakuopille ja siellä oli tosi nastaa ;)

Pohdintoja

"Pohdintoja" lienee liian syvällinen otsikointi, mutta olkoot!

 Viime agility treenit, kuten myös sitä edelliset, menivät oikein mukavasti! Viime kerta tehtiin tehoputkiharjottelua ja kontakteille tuli Rosielle selkeästi mukavampi vaihtoehto "hihnapysäytyksen" rinnalle: shaping lelua käyttäen! Rosie on mielestäni reippaammin ja halukkaammin nyt  alkanut mennä kontakteja. Putki oli taas vähän unohtunut, kun sen harjottelusta oli taukoa ;) Putkeen ohjatessa itseni pitäisi oppia luottamaan koiraan, koska tahdon aina jarrutella, jolloin Rosiekin pysähtyy miettimään, että no mennäänkö vai ei?

Olemme alkaneet Jasson ja Jasson äipän kanssa myös treenaamaan suorien juoksua.  Oma innostus maastokisoihin on kasvussa ja Rosie on todella alkanut lämmetä juoksemiselle. Vinkuva pinkki nallepallo, jota on harjoituksissa käytetty, saa Rosien leuat väpättämään innostuksesta. Hassu tyttö! Toiveissa olisi sunnuntaina päästä kokeilemaan oikean vieheen ajoa SSVH:n järjestämiin treeneihin. Jos nyt vain sää sallisi ja kyyti järjestyisi -- viime hädässä voi aina ulista iskää heittämään ;)

Jasso ja Rosie:

Loput kuvat

Rosien näyttelyitäkin ollaan mietitty ja nyt näyttäisi siltä, että Sawoshown kolmen päivän lisäksi voisi käväistä esim. Mäntsälän näytelmissä. Tässä välisssä toivottavasti ehtii olla monet matchshowt, jotta Rosie oppisi sietämään tuomareita. Rosie nimittäin kammoaa tuomareita. Lenkeillä puolestaan saa jatkuvasti olla jarruttelemassa, ettei tytteli olisi hyppimässä joka heikkiä vasten. Tilanne se sen tekee, että kaikki kehän sisäpuolella on sitten kamalaa ja hirvittävää. Nooo, ainakin 23. päivä tätä kuuta on mätsärit perinteisesti Telkistentien hallilla. Eiköhän ole ensikuussakin ja kun säät lämpenee, niin tulee ulkomätsäreitä, jiihaa! (Toivottavasti Rosien juoksut ei ala juuri kesän näyttelyiden aikaan!)

Myös Tuiskun näyttelyttäminen on kiinnostanut. Se on vaan niin kiva ja kiltti poika. Harmi, että sen iho-ongelmat eivät ota hellittääkseen. Iho-ongelmilla tarkoitan sitä samaa hilsettä, jota on välillä enemmän, ja välillä vähemmän, ja on ollut jo kesästä 2008 lähtien! Olen kokeillut kaikki lisäravinteet läpi.  Nytkin menee pirskattia, kalaöljyä ja biotiinia! Ainut, mikä auttaa jotenkin, on hilseshampoo ja kosteuttava suihke. Turkki on kyllä kiiltävä, pehmeä eikä kuiva. Tuota ihon hilseilyä en niin ymmärrä :( Pitäisiköhän vielä kokeilla jokin allergiaruoka läpi, hmm...

No, siinä tämän kertaiset ilmoitukset ja pohdinnat! Mun pitää alkaa joutua iiiiihaniin iltatöihin! :)

Agility harkkoja

Aloitimme Rosien kanssa agilityn kolmisen viikkoa sitten; huomenna olisi neljäs kerta.

Rosie on ollut todella innostunut agilitystä! Siitä kertoo jo se, että neiti  muisti heti ensimmäisien harkkojen  jälkeen, mitä teollisuusalueella, jossa Hukka-Halli sijaitsee, on. Rosie kokeilee aina silloin tällöin lähteä hallin suuntaan, josko pääsisi vähän treenaa. Yksi kerta noustiin jäälenkiltä ylös ihan hallin vierestä ja sepä vasta olikin tilanne. Rosie oli todella vaikea saada liikkumaan kotiinpäin, kun se vain jumitteli ja hinkusi halliin. Itsekin olen todella motivoitunut tähän agilityharjoitteluun, vaikka siitä ei meille kyllä mitään kilpailulajia koskaan tule. Tai no, jos joskus pääsisi niin pitkälle, että uskaltaisi pistää päänsä möllikisoihin niin olisi aika hyvä ;)

Entä mitenkä harkat ovat menneet ja mitä olemme oppineet?

Ensimmäinen kerta:

Opettelimme koiran kutsumista esteiden ylitse (aluksi yhden, sitten kahden, sitten kolmen.) Harjoituskerralla koeteltiin siis koiran tottelevaisuutta paikalla olon suhteen, ja hitsit, se ei aluksi meinannut Rosielta onnistua sitten yhtään. Kiitos Rosien innostuksen ja opetteluhalun paikalla olo siivekkeiden edessä onnistuu nyt aika varmasti. Rosie ei ole montaa kertaa enää varastanut. Lisäksi harjottelimme putkea, jossa Rosieta piti maanitella putkeen aluksi aika kauankin herkkujen kera. Nyt pitäisin Rosieta putkivarmana (kunhan ohjaan oikein.) Sitten meillä oli pikkuisen kontaktien harjottelua. Kontaktit on vähän tylsiä mun omasta mielestä, mutta kai nekin on opeteltava ;)

Toinen kerta:

Edellisen kertaus, ja esteitä vaikeutettiin lähettämällä koira eteen. Se onnistui, kunhan oikea motivaattori (usuttaminen pallon luo) otettiin käyttöön. Ohjaajasta ja ruuasta Rosie ei piittaa agiradalla :D Mutta viettiä siis Rosielta ainakin löytyy. Kokeilimme myös koiran ohjaamista sivulla juosten, ja siinä oli hankaluuksia kun Rosielle irtautuminen ei ole ihan itsestäänselvyys... Se vain juoksi minut kiinni heti ensimmäisen  esteen jälkeen. Lopulta saatiin homma onnistumaan kahden esteen takaa, jee! Sitten oli lisää putkea ja kontakteja, ja ne molemmat meni hyvin.

Kolmas kerta:

Kolme estettä sivulta ohjaten meni jo leikiten. Rosien vauhdissa on mahdoton pysyä!

Estehyppyä vaikeutettiin niin, että kahden esteen jälkeen tuli 90 asteen kulma. No, tässä sama hankaluus kuin viime kerrallakin: Rosie juoksee päälleni heti kulmassa! Rosien "mokailuun" vaikutti aika paljon sen suuri energiamäärä ja sen aiheuttama huono keskittymiskyky. Viime päivien -25 - -28 pakkasilla ei juuri oltu lenkkeilty ja kun vihdoin pääsi vapaaksi, Rosien olisi tehnyt mieli enemminkin riehua kuin harjoitella. Asian kanssa oli säätämistä ja junnaamista, mutta lopulta saatiin se rullaamaan niin, että yksi hyppy suoraan ja sitten käännös. Mulla oli kyllä ongelmia ohjaamisenkin kanssa, kun en meinannut millään ymmärtää, mitä ohjaaja tarkoitti sanomalla "älä jätä koiraa taakse." Mietein koko ajan, että sillä tarkoitettiin konkreettisesti koiran jättämistä taakse ja sitten olin ihan sekaisin, että mitenkä on mahdollista olla jättämättä. Nyt sitten vihdoin ja viimein saatuani käsiin Janita Leinosen DVD:n Pennusta Mestariksi opein, että sillä tarkoitetaan sitä, ettei koiraa saa laskea silmistään! :D Ahaa-elämys! Rosie hujahti myös putkeen pimeästä kulmastakin leikittä.

Shoppailin Mustista ja Mirristä tiistaina Rosielle uusia leluja agilityyn. Vinkuvan nallepallon sekä kissoille tarkoitetun, ison rapisevan turkishiiren. Veikkaan, että se turkishiiri voi olla aika ässähihassa noissa esteharjoituksissa. Ehkä Rosie silloin antaa minun juosta ja ohjata rauhassa, kun "maalissa" häämöttää super-hyper-ihana hiiru ;)

Pitää kirjoitella huomenna, mitenkä harkat meni!