tiistai 31. elokuuta 2010

Vintiö-Viikset vauhdissa

VV-kerho (Vintiö-Viikset) kokoontuu:

Tuiskun tyylinäyte
Meiko kauhoo ilmaa!  

Joinks!

Koko porukka. Loput kuvat leikitystuokiosta, jonka kuvaaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ystäväämme Outia!

Tänään Viiksistä Vauhdikkain Meeri aktivoi minua silppuamalla ja levittelemällä repun sisältöä:


Mutta eihän kukaan voi Meerille olla vihainen, eihän?

Mie sain tänään ab-kuurin tähän sitkeeseen tautiini ja Rosien jalan turvotus on laskenut -- eiköhän päästä launataina näytelmiin! Heti alko jännittää, iiks. Rosien jalkaan sattunut mysteerinen kramppi ja siitä seurannut turvotus ei koskaan selvinnyt. Eläinlääkärille soiteltiin, mutta ohjeistus oli lepoa ja seurailua.

torstai 26. elokuuta 2010

Rosien turvonnut jalka

Mie olen ollut tiistaista lähtien kipeenä ja lenkit Rosien kanssa on olleet pelkkiä pissatuksia takapihalta lähtevästä metsästä. Niin sitten kävi, että eräänä pissatuskertana Rosie yllättäen rupesi pälyilemään jalkaansa. Aluksi ajattelin, että sillä on vain tassulla kylmä, kun sitä nostelee. Sitten tarkastin tassun, ei mitään. Lopulta tilanne otti käännöksen pahempaan ja Rosie veti koko jalkansa jäykästi ylös ja kuin krampissa tämä takajalka alkoi täristä. Päätin suunnata äkkiä sisälle. Rosie kinkkasi kolmella jalalla koko matkan, mutta ei vaikuttanut kivuliaalta.

Kotona jalka vieläkin kramppasi ja Rosiella oli selkeästi vaikeaa löytää hyvä asento sen kanssa. No, aloin sitten hieroa jalkaa, koska ajattelin sen auttavan, koska omiinkin kramppeihin hieronta on auttanut. Hieronta ei tuntunut sattuvan, koska Rosie sulki levoliaasti silmiään jalkaa käsitellessäni. Lopulta kramppi loppui ja pääsin syöksymään TK:n whippetpulinoihin ja avautumaan tästä kauheasti tapahtumasta, joka prinsessaani oli kohdannut!

2 tuntia kului ja yllättäen huomasin, että krampanneen jalan kinner oli turvonnut.


Akillesjänteen edessä, missä pitäisi olla vain nahka, oli n. 1cm paksu nestekerros! Jaiks, ja eikun uudelleen TK:hon vollottamaan. Jalkaansa Rosie ei arastele, sitä saa tutkia ihan rauhassa. Olen hoitanut sitä kylmällä sekä kylmässä vedessä kastellulla siteellä, jonka olen kietonut keveästi puristamaan turvonnutta aluetta. Rosie kuitenkin astuu linttaan ravatessaan, eli pikkaisen kai jalalla astuminen sattuu?

Eniten minua ahdistaa, että en tiedä, mitä oikeastaan tapahtui. Voisiko olla mahdollista, että hieroin liian kovaa ja krampissa olleesta jalasta repesi jokin lihas, josta vapautui kudosnestettä? Mutta eikö koira olisi jotenkin reakoinut tähän, muuten kuin siristelemällä autuaasti silmiään? Huomenna soitan neuvottomuuttani eläinlääkäriin ja kyselen venähdyksistä... Mutta voiko jalka venähtää kävellessä?

torstai 19. elokuuta 2010

Uudet kotisivut

Löytyvät täältä !

Entiset osottautuivat liian hienoiksi minulle päivittää : ( En osaa juuri ollenkaan html/css-koodeja. Mutta nyt tekaisin tuollaisille "puolivalmiille" sivustoille uudet, käykeehän tutustumassa!

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Näyttelyrumpa

Rosien viralliset näyttelyt starttasivat sangen epäonnisissa merkeissä reilu viikko sitten. Oltiin menossa debytoimaan Ristiinaan, kun matkalla aamujunaan tytteli juoksi pois näkyvistä räksän perään. Sitten alkoi kuulua kiljuntaa ja kun ehdein paikalle, niin apua että sitä aamulla neljältä heränyt omistaja säikähti!

Tassu veressä. Orapihlajapensaan piikki siinä. 

Piikki lähti onneksi helposti pois, verenkin sain tyrehtymään, ja ontuminen alkoi hipposen helpottamaan näiden toimenpiteiden jälkeen. Olin jo ostanut aamujunaan lipun valmiiksi ja aikaa junan lähtöön oli enää 20min, joten päätin sitten äksidentistä huolimatta suunnata kohti Mikkeliä, josta kasvattajatäti meidät poimi asuntoautoonsa, ja josta jatkoimme sitten Ristiinaan. 

Väliä onnettomuuden ja kehän alulle kerkesi tulla ehkäpä noin 4 tuntia ja Rosie alkoi näyttää jo normaalilta. Hyppäsimme siis kehään ja ensimmäinen kierros muiden 2 junnun kanssa meni hyvin, mutta yksilöarvostelussa kehän kiertäminen ei enää ontumatta onnistunutkaan. Mitä enempi Rosieta juoksutti, sitä pahemmin se alkoi ontumaan. Ihan sydämmestä vihlaisi, kun kultamussukainen niin pahasti alkoi onnahdella! Tuomarina meillä oli mätsäreistä jo tuttu Markku Kipinä, joka katsoi, että Rosie olisi saanut ERI:n (erinomainen). Markku ei halunnut antaa hyvälle koiralle huonoa arvosanaa, joten saatiin sitten EVA (ei voida arvostella.) Harmi! Mutta arvostelu sentään lämmitti sydäntä:

"Tasapainoinen, kaunislinjainen, hyvä luustoinen juniori. Hyvä eturinta ja riittävät kulmaukset. Syvä hieman lyhyt rintakehä. Vahva takaosa. Kauniit pään linjat. Hyvä purenta. Liikkuu riittävällä askeleeella, mutta tänään ontuu selvästi. Ontumisesta johtuen EVA."

Seuraavat näyttelyt olivatkin sitten nyt viikonloppuna eli 3 päivää putkeen meni Sawo-Shown ja helteiden merkeissä. Rosie jaksoi kumman hyvin, mitä nyt tänään (sunnuntaina) neiti päätti olla vähän veemäinen kehässä ja keljutella närpimällä näyttelyhihnaansa, kun ei ois helteessä huvittanu juosta :D Ja tuomari oli vaan sitä mieltä, että oikea temperamentti tytsillä, jepjep! Olen kyllä Rosien tuloksin hyvin tyytyväinen ja samoin arvosteluihin. 

Perjantai 6.8. Tino Pehar, Kroatia:
"14 months. Good size and proportions. Typical head with femine expression. Elegant neck. Good body structure for age. Good movement." 

Tulos ERI JUK1 PN4 eli "suomeksi" laatuarvostelu: Erinomainen; Kilpailuluokka: 1./5; Paras narttu 4./34 !

Lauantai 7.8. Manuel Loureiro Borges, Portugali:
"Nice type, very femine. Good neck&Topline. Nice head & expression. Good ribcage for the age. Good proportions of body. Enough bone. Well angulated, nice mover."

Tulos ERI JUK1 (5 muuta junnua)

Sunnuntai 9.8 Ligita Zake, Latvia:"Correct type and size. Nice femine head, muzzle strong enough. Correct topline, very well developed body. Well angulated. Correct movement and temperament."

Tulos ERI JUK2 PN3 Vara-Sert! Narttuja oli sunnuntainakin kolmisenkymmentä!

Huimaa, mahtavaa. On toi meidän Rousari vaan niin nätti! Ihanaa oli myös, kun Rosien sukulaiset sekä kaverit menestyivät. Harmi vain, että helle vei paljon mehuja ja enempi sosialisointi jäi vähemmälle. Olen jotenkin aina niin "jumissa" näyttelyissä, että mieluiten olen vain hiljaa ja jännäilen, ja toi helle vain pahensi sitä! Mutta oli kiva tavata ja tutustua Suviin ja Lauraan, sekä tietty ihastuttaviin Namiin & Peppiin sekä Beaan & Uniin! Kalakukkomaastoissa taas nähdään!

Seuraavat -- ja vuoden viimeiset -- näyttelyt Rousaria odottavat Helsingissä ja tuomarina erittäin tiukka Marja Talvitie. Me asetetaan siis rima aika matalalle ja toivotaan EH:ta :x


Rosie Ristiinassa. Kuva (c) Kirsi Aalto.