perjantai 27. maaliskuuta 2009

Onneksi olkoon Tuisku 2 v !

Niin se aika kuulkaas vaan menee! Meidän babyface on saavuttanut aikuisen miehen iän, 2v! :)) Tuisku aloitti aamun tulemalla 7:15 naamani eteen ja rääkäisemällä: MÄÄH! = NYT niitä lahjoja ja herkkuja !! (Herkkuja kyllä mies sai, mutta ei enää lahjoja kotiporukalta, sillä yhdessä sturdissa oli tarpeeksi! Siis sturdi-laukku, S-kokoa ja smoke! Hiano on!)


Kuvassa puoli-syöty aamiaiskakku: Sheba Luxuries ankka&kana, kermavaahtokuorutus ja lickings kana-nameja koristeena! Oli soma kakku, miksen ottanut kuvaa kuin vasta tässä vaiheessa?

Posti tuli tänään aikaiseen ja siellä oli kirje -- Tuisku Asikaiselle ♥ !



Iiiiiiihana! Totesi Tuisku Senjan lähettämästä (gay)lahjasta!



Anna mäkin vähän kokeilen!!



Pörröpallo testattu&todettu hyväksi 27.3.09 klo 9:30. Huomatkaa, että paikalla oli myös toinen testiarvioija, joka suoritti laskentoja pörröpallon fysikaalisista ominaisuuksista kauempaa.

Eilen Tuiskulla kävi myös vieras kylässä ! Oli vähän epäkohtelias synttärivieras, kun tuli vaan taloon, leikki kaikilla kissojen leluilla, söi niiden possukorvat ja sitten tahtoi vaan ja ainoastaan pelata Dog Spinnyä. Yksin. Isäkissa yritti KAIKKENSA että olisi saanut edes vähän huomiota vieraaltaan, mutta turhaan -- !



Isäkissan videoidut hurmausyritykset. Ääni leikattu pois, en sietänyt jälkikäteen enää hihityksiäni ja mussutuksiani.



Haluaa pelata lisää tota...


Sellaisia synttärikuulumisia tällä kertaa! Nyt pitää vähän taas jatkaa tenttikirjan lukemista. Sofi Oksasen kirjoista Baby Jane tuli kiskaistua kahdessa päivässä ja ankeelta tuntuu palata tenttikirjallisuuden pariin :-D (Tuskaa lisää, kun Oksasen Stalinin Lehmät sain tänään lainaan... huoh.)

PS: Ja iskällä tietty Haminassa mukana Canonin hyvä kamera, ompas ankeaa kuvailla omalla pikkudigillä!

torstai 26. maaliskuuta 2009

Professorimme ja Meerin ääninäyte


Ai Haluk Soydaniako täällä luetaan? Tuttu heppu!


Lues tosta, kun se siteeraa Mary Richmondia. Aika hyvä pointti!


Jos et jo pystynyt päättelemään intellektuellista naamastani, olen sosiaalityön ja sosiologian professori.


Äääääh ! Nyt sä Tuisku tyrkkäsit sitä kirjaa ja kadotit sivun, jolla olin menossa! Hemmetin amis, painu takasi sinne puu- ja palikkalinjalle minne kuulutkin !!

(Eikä nämä elämää suuremmat professorit ole koskaan tiellä tai haittaa opiskeluani, ei...)




Ja sitten Meerin suloinen kirkaisuääni!
Valitettavasti läppärini moviemaker ei toimi ihan kunnolla, enkä voinut katkoa turhaa osuutta videosta pois. Tollai meidän Meeri huutelee! Yleensä vaan enemmän, mutta jostain syystä kun sen kameran kaivaa esiin, niin kovimmat kirkaisut ja miihkut unohtuvat.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Möykkyjen putkirata



Tämän idean kehittäjä on: Virve!
Meiltä loppui teippi kesken, ei suinkaan rullat. Joten vähän alkeellinen rata tämä on. Kuvaaja keskittyi kuvaamiseen, kissat saivat käyttää aivojaan ilman ohjaamista :D



Meeri ei keksi mitä muutakaan tekisi, kuin puskisi putkea, joka tuoksuu hyvältä.



Meiko vähän kokeilee tönäistä ... teippiä.

Sitten tytöt tylsiintyvät, kun radan idea ei aukene, ja lähtevät toimittamaan tärkeämpiä askareitaan...



Isäkissa on seurannut tähän saakka tyttöjen kokeiluja kehräten ja siristellen silmiään hyväntahtoisesti, kuten akkavalta-alisteisen miehen kuuluukin. Mutta nyt Tuisku terästäytyy...



Ja alkaa tutustua rataan lähemmin...Nuuh, nuuh!



Näköyhteys putkeen todistaa, että siellä se herq mollottaa!


Isäkissa älyää heti, mitä pitää tehdä. Ihan ensi yrittämällä!



Nomnom! Whiskas Kitsbits!



Tuisku kiertää tutkimaan isompaa putkea.



Jälleen kitsbits! Isäkissa on tässä taitava. Myöskin pystyputkien arvoitukset selvisi.



Meiko palaa närkästyneenä tuijottelemaan rataa.


Jolloin Isäkissa ilmaantuu takaisin!



Ja alkaa neuvoa Meikoa, jonka ego ottaa osumaa, kun Tuisku onnistui jossain missä se itse ei...

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Meeri juttua

Tulipas paha mieli, kun astuin juuri äskettäin teetä keitellessä Meerin etutassulle. Neiti kommentoi terävästi "MÄK!" ja linkutti loukkaantuneena pois. Kattosit säkin mihin astut! Tän siitä saa, kun yrittää olla avuksi keittiössä! (Ei tainnut mitään vakavampaa sattua kuitenkaan, sen verran nopeasti katti sinkoilee hiirien perään jo. Eikä arista tassua kokeillessakaan, onneksi.)

Päätin kertoilla Meerin kuulumisia taasen. Meidän megakaunottarella menee LUJAA. Pissatulehdus meni menojaan antibiooteilla, ja sen jälkeen neidin turkin kunto koheni huomattavasti (ei enää karva pölissyt!) ja kisu tuli selvästi paremmalle mielelle. Kuluneiden kuukausien, erityisesti helmikuun aikaan, Meeri on kasvattanut itselleen parempaa kissan itseluottamusta. Tai ainahan se on ollut hirmu selväpäinen ja tasapainoinen kissa, mutta tämä itseluottamus näkyy siinä, että enääpä ei anneta itämaiskauhuille kaikessa periksi >:) Samasta ruokakupista Meeri ei välttämättä vieläkään rohmua, vaan jos joku toinen siihen tulee "kilpailemaan" niin Meeri väistyy. Mutta kehitystä on tapahtunut: 1) leikkimisessä 2) huomion hakemisessa. Suuresti! Ikinä meillä ei mihinkään suoranaiseen "itämaisterroriin" olla päästy, kuten joskus kuulee kauhujuttuja. Enemmänkin tilanne on meillä ollut sellainen, että itämaiset on niin kiihkeinä huiskan tai siiman perässä, ettei Meeriä ole kiinnostanut lähteä pidättyväisempänä persoonana kiilailemaan. Eikä se myöskään ole tehnyt kovin suurta numeroa olemassa olostaan komentelua lukuunottamatta hiirenheitto asioissa. Silti Meeku on suunnattomasti nauttinut huomiosta aina.

Aiemmin olen ratkaissut asian yksinkertaisesti niin, että olen ottanut Meerin yksistään makkariin tai olohuoneen puolelle viettämään "VIP" aikaa kanssani, jolloin Meerin normaalistikin ihastuttavasta luonteesta vielä ihastuttavampi puoli on tullut esille. Onko kiittäminen näitä VIP huomiointeja vai ikäkö sitä itseluottamusta on maatuskalle kerännyt, sitä en tiedä, mutta eipä olla pitkiin ihmetelty kaksistaan toisiamme! Ei ole ollut tarvis!
Nykyisin:
1. Meeri osallistuu päikille ja vie aamuisin kaiken huomioni! :)) Siihen pusku, kehräys ja keikistely puuskaan ei mahdu yhtäkään itämaista pitkää nenää! Meeri vie myös aikansa näissä aamupusutteluissa...
2. Meeri on päässyt vauhtiin myös leikkimisessä ja hurahtelee menemään, oli itämaisia tiellä tai ei. Hänkin on päättänyt sitten vaan mennä aivottomana, kerta muutkin!

Tämä kehitys on ilahduttanut minua suuresti, vaikka mitään erityisongelma tilannetta ei ollutkaan eikä mihinkään parempaan lopputulokseen tietoisesti pyrittykään. Kissojen välit on aina olleet todella hyvät. Hyvä vain kuitenkin Meerille, kun osaa tehdä nyt numeron itsestään täysin rinnoin. Näin myös huomiota ja haleja on minun helpompi jakaa tasapuolisesti kolmikon kesken. Meeri on niin persoonallinen katti <3 Viime kesänä se kehitti itselleen uuden käyttäytymismuodon:

Meeri kärkkyy tilaisuutta päästä juomaan ihmisten laseista! :D Arvatkaa onko se hassun näköinen, kun tunkemalla tunkee päätään pitkulaiseen lasiin, että voisi juoda ne viimeiset tipat pohjalta ?! Meerin mielestä on niiin ihanaa leikkiä ihmistä ja juoda oikeista laseista. Yäk kissankupeille! Nehän ovat aivan kuolaisiakin. Myös vieraiden vesilasit kelpaavat. Tästä syystä meillä on olohuoneen sohvapöydällä aina lasissa vettä, mutta ei sekään enää ole sama asia kuin ne ihmisten ihanat vesilasit.



Tällä hetkellä meeri odottaa kernaasti, että lumet sulaisivat ja maa vähän lämpeäisi ja pääsisi nauttimaan ulkoilimasta. Partsille rongutaan säännöllisesti, mutta en ole uskaltanut innokasta leidiä sinne laskea pissatulehduksen uusimisen peloissani. Parempi ehkä odotella varmuuden vuoksi...




- Pahus, vieläkin lunta! observoi Meeri kiipipuusta eräs aamu.

tiistai 3. maaliskuuta 2009

Hiihtolomaviikko

Hyvin meni Espoon reissu niin itteni kannalta kuin näiden kotimöykkyjen! Kotiin oli kiva palata, kun Meeri ja Tuisku olivat heti ottamassa ovella vastaan ilolla! Ihmeekseni Meikokaan ei jaksanut olla pitkävihainen, vaikka niin julmasti hänet hylkäsinkin. Varmaan lepyttelyssä auttoi uusi hieno huiska, jonka kannoin Sellon Faunattaresta kotiin ;-) Vielä tänään sellaista ylimääräistä hellyydenkipeyttä ja ylienergisyyttä on ollut havaittavissa poissaoloni jäljiltä. Viime yö itse asiassa oli tuskainen, kun Meiko ja Tuisku kävivät vuoron perään herättämässä ja Tuisku möykkäsi kuin pallikas mies konsanaan... : D
Joka tapauksessa kiva oli huomata, että homma pelitti tällä tapaa. Tämä kolmikko on kuitenkin niin hyvää pataa keskenään ja kerrassaan helppoja kissoja, että voisi kuvitella uudestaankin tekevän viikonloppureissun! Iskäkin on luotettava ja pitää kiinni sovituista aikatauluista.

Kuten lupailinkin niin olen taas vähän harjotellut kuvailua Canonilla... Löysin vasta tässä vaiheessa asetuksen, joka automaattisesti tarkentaa liikkeen mukaan. Hyvä minä ! :D




Kynsien teroitus on vakavaa puuhaa.

Tänään tuli pakettia myös britanniasta. Varmaan maailman ekaks nopein zooplus toimitus --! Oli perillä valehtelematta kolmessa päivässä: To tilasin, Pe lähti ja Ti tuli! Zooplussalla oli naseva tarjous Iamsia, eli nyt meillä on sitten 10 kg sitä mussuteltavana Orijenin loputtua. Toinen 10kg tarjoussäkki vaihtoi juuri taloutta kaverin kateille. Siellä olisi uusi vauvakissa, jota pitäisi käydä kurkistamassa tässä joku päivä ! Tämän kaverin äiti oli aika myyty Meikon nähdessään! Ei mikään ihme, mun emäntä on sikanätti!




Saatiin paketista uutta huiskaa ja ampijaishiirilelu! Meiko testaa.





Tuiskukin on aika lumoutuneena ampihiirestä.





... Joka ei muuten kauan elä -- !




Ää, äitii --! Anna se takaisin!!





Orifamentuholaisella on myös suloiset hetkensä.

Zooplussalle jäi uupumaan toinen osa pakettia. Nimittäin kiipeilypuu! Uusi, ceilling kiipis! Se tulee meidän parvikkeelle! Viime viikolla tehtiin shopparia, että nyt maalis-huhtikuun aikaan tännekin asennetaan parvikelasit. Idea oli alunperin isännöitsijän eli iskän, joka lupasi, että säilytetään verkot yhdessä kohtaa lasien edessä tai takana. Eräs mukava henkilö Incatista ohjeisti tähän verkkoasentamiseen... :-) Toivottavasti onnistuu!! Sitten ei olisi lasien kanssa itsellä kesäkuumalla niin tukalaa (eikä kissoilla) ja ennenkaikkea kissat saisivat partsillakin ollessa raikasta ilmaa KUNNOLLA ja mikä parasta, auringon valoa! Parvikelasien takaa auringonvaloa ei oikein saa... ja sen saanti on niin hyväksi sekä kissuille että itsellensä.




Vaaniva isäkissa...