Rapatessa roiskuu ja Tuisku 4 v

Pitkästä aikaa saatiin draamaakin meille möykkylään. Meikolta irtosi nimittäin kynsi! Tavalliseen tapaansa Meiko könysi kiipeilypuussa ja ilmeisesti tämä kyseinen kynsi jäi kiinni riippumaton kankaaseen. Siitä verenmäärästä olisi voinut kuvitella, että kyseessä on jotain pahempaakin. 

 

Koska kähellystä kiipeilypuussa sattuu yhtenään ja koska Meiko ei ollenkaan näyttänyt kipua ulospäin, Meiko ennätti jonkin 5-15 minuutin ajan käppäillä ympäriinsä. Joka puolella oli verisiä jalanjälkiä -- ja seinillä roiskeita, kun Meiksi oli ravistellut märkää tassuaan...Huh!

Luottolekurimme oli onnettomuuden satuessa hoitamassa lehmiä, joten jäimme odottamaan soittoa häneltä sekä käskyä käymään vastaanotolla. Ell:ltä loppui kuitenkin puhelimesta akku ja lopulta selvisi, ettei  tassua olekaan tarvetta näyttää. Senjalle iso kiitos konsultoinnista. Veren vuooto tyrehtyi ja aluksi 90 asteen asentoon taittunut ja roikkumaan jäänyt kynsi lähti irti itseksiään. Nyt Meikolla on kauluri kaulassa, jotta haava parantuisi tulehtumatta. Jos se tulehtuu, niin sitten on hajettava AB:tä!

WHY?!?

Toisiakin uutisia on, mukavempia. Tuisku täytti tänään 4v! :)

Tuisku on yhtä nuorekas kuin 1-vuotias!

Tuisku ja Tuiskun uusi lelu <3

Arki kissojen kanssa

Herään  aamulla klo 8:00 ja Meiko alkaa saman tien hepuloida ja päästellä teräviä maukaisuja... siis hyviä huomisia. Sitten nousen ja ruokin kissat. Kissat syövät tällä hetkellä Sanabellea ja varastossa on odottamassa 2 x 15kg säkkiä ProPlanin kana&riisiä. Meeri kiipeilee jatkuvasti tiellä ja pirisee. Tuisku pyrkii ruokakaappiin, jossa säilytän nauta- ja possusipsejä. Ruokkimisen jälkeen siivoan kissojen hiekkalaatikot todeten joka ikinen aamu saman asian: ököplussa leviää erittäin pahasti ympäri vessaa! Tuisku tietenkin notkuilee jaloissani koko kikkareiden keruuhetken ajan siinä toivossa, että keksisimme jotain kivaa tekemistä. Jos vaikka söisimme possusipsejä.  

Meeri ja Rosien pinkki "retkipatja.

Juotuani aamukahvit lähden viemään Rosieta aamupissalle, jolloin Tuisku tapansa mukaisesti kokeilee onneaan karata ulko-ovesta. Osaan varautua tähän jokapäiväiseen karkuretkeen eikä Tuiskua onnista tälläkään kertaa -- onneksi sillä on vielä kaksi yrityskertaa jäljellä tämän vuorokauden aikana!

Meeri auttaa tenttiin luvussa. Vakiokuvio.

Klo 10:00 luettuani aikani tenttiin rupean kehittelemään erinnäisiä toimintamuotoja, miten voisin paeta luku-urakkaa. Keksin pistää Rosien ufon muotoiseen aktivointileluun Tuiskun rakastamia nautapossusipsejä ja kokeilen, keksiikö Tuisku tehdä niille mitään. Rosieta pitää pitää tietty koehetken ajan poissa, koska sekin tykkää kovasti ko. herkuista. Tuisku kokeilee aikansa, rupeaa kehräämään ja tulee sitten pyörimään luokseni. Näyttää siis melko toivottomalta. Päätän ruokkia sipsit Tuiskulle pyytämällä sitä istumaan, antamaan tassua ja seisomaan takajaloilla. Rosiekin saa yhden, kuhan ensiksi tekee nätin näyttelyseisomisen. 

Klo: 12:00 Alan tekemään ruokaa. Odotellessani, että riisi kiehuu, otan huiskan ja alan härnätä sillä Meeriä. Pian muutkin kissat yhtyvät leikkiin.

Klo 12:15 Syön ja katselen netistä juttuja. Kissat touhuavat jotain ja Proplan putki rämisee ja Tuisku pitää WroomWroom --ääniään.

Klo 13:00 jälkeen lähden ulos suunnatakseni bussipysäkille ja agilityyn. Tuisku toistaa karkuuyrityksensä rappukäytävään ... jälleen siinä epäonnistuen.

Tuisku h-a-l-u-u

Klo 15:00 palaan agilitystä. Riisun itseni ja Rosien ja silittelen kissat läpi. Meeri tekee aina yhtä rakastettavia hyppypuskujaan. Iskeydyn koneelle, johon Meeri seuraa minua pyörien tielläni, kunnes kyllästyn ja siirrän sen pois. Ja silloinkin Meeri hyppää uudelleen näytön eteen kehräämään.  Heitän koulutöideni lomassa myös muutaman kerran hiirtä Tuiskulle ja käyn henkevän keskustelun Meikon kanssa, kun Meiko ilmestyy tuolini viereen kököttämään: "Mää... Mää-ää... Mäh..."

The kissa.

Klo 17:00 Alan neuloa ja Tuisku ja Meiko osallistuvat aktiivisesti prosessiin kyttäilemällä lankaa. Meeri nukkuu sohvan käsinojalla ja ihastelen ohimennen, kuinka se venyttelee erityisen söpöjä pikkuvarpaitaan.

Klo 22:00 Käytän Rosien iltapissillä. Tuisku epäonnistuu jälleen karkuyrityksessään.

Klo 22:30 Menen nukkumaan vaihdettuani ensin kissoille vedet ja siivottuani niiden hiekkalaatikot. Meeri ja Tuisku saavat myös märkäruokaa, jota meillä syödään säännöllisen satunnaisesti sen vaihtelevan menekin vuoksi. Meiko pimahtaa totaalisesti, kun näkee minun menevän makuuhuonetta kohden. Se hölköttää vatsapussi puolelta toiselle keikkuen perääni ja käkisee jo matkalla. Sen loikattua sängylle varsinainen huuto alkaa; Meiko rakastaa nukkumaanmenoa. Se onkin yksi päivän monista hetkistä, kun se saa paljon pusuja, rapsutuksia ja huomiota. Meiko juttelee takaisin kovaan ääneen, patsastelee ja hurisee kuin trukki.

Otan tenttikirjan esille ja alan lukea. Meiko ja Tuisku linnottautuvat mahani päälle huristen molemmat tasaiseen tahtiin silkasta läheisyyden tuottamasta ilosta. Pimeässä olohuoneessa Meeri on alottanut jo omat öiset hippansa ja kiljuu välillä hiiri suussaan haluten kaiketi esitellä hienoa saalistaan minulle, mutta olen aivan liian laiska enää noustakseni ylös mitään hiiriä katselemaan. Toisekseen tiedän, että kun sammutan valot ja käännyn nukkumaan vatsalleni, Tuisku ja Meiko liittyvät Meerin kanssa hippaamaan ja palaavat sänkyyn nukkumaan vasta, kun öiset bileet ovat bailattu.

Sum summarum: kissat ovat rakastettava ja piristävä osa arkeani, vaikka en niistä niin paljoa täällä aina kirjoittelisikaan. Sanakirjassa pitäisi kissan kohdalla lukea "kodinhenki/hengetär."

Päivityksen kuvat viime päiviltä, eivät kaikki eiliseltä.

Posti tuo lahjoja

Mikäs sen kivempaa kuin kaksi pulleaa kirjekuorta? Itse kirjekuori! tuumasi Meeri ja asettautui iltapäivän ratoksi makoilemaan kirjekuorten päälle. Tuisku ja Meiko sen sijaan alkoivat tutustua  kirjeiden varsinaiseen sisältöön, jotka olivat joululahja Senjalta-tädiltä sekä arpaonnella lunastettu nappilelu Kattipuodilta. Iso kiitos ihanista leluista!

Leluista rapiseva nappi herätti lähinnä kummastusta...

Mikä toi on?

Nykästään sitä!

... Mutta elämys se sekin on!

Senjalta saadun ihanan, virkatun lelun kanssa Tuisku päätyi viettämään tovin heitellen lelua ilmaan ja kirmaillen se suussa. Sekä tietenkin tahallaan tönien sitä mitä ihmeellisimpiin koloihin, jotta blondi Isäkissa sai itselleen kummastelemisen aihetta. 

Tuisku unohti lelunsa ja päätti vähän esitellä kameralle loistavaa kastraattikuntoaan.

Posti toi jotain muutakin kivaa tänään. Pehmeät paketit Rosielle ja Simalle, jotka tietenkin avattiin heti (ai mikä jouluaatto?) Näin whippetit pääsivät sonnustautumaan uusiin fleecenuttuihinsa, jotka ovat Anna Mikkosen käsialaa :D Kiitos!!

Rosien villuri sopii hyvin fleecen väreihin.

Ensiviikoksi möykkyblogi suuntaa Poriin mummolaan :) Tällä kertaa kissatkin pääsevät mukaan, koska  Sima ja Bonny jäävät kotiinsa.

Meiko 4 v

Meiko meni ja täytti 4 v 12 päivä!

Synttärikuvia:

"Mitä täällä perkelöidään?"

"Hmph."

Tuiskukin on aika ihQ.

ps. Lisäksi päivitin uusiksi blogin ulkoasun. Toivottavasti taustakuva on kohdillaan!

Tuisku täytti 3v

 Ylpeä kolmivuotias.

Tuitelo meni ja täytti 3 v. Miten se jo ehti? Siinäpä vasta kysymys! Tuisku sai ihania , fleeceisiä lahjoja made in Tikkakoski (eli Senjalta.) Omasta takaa tuli hankittua kissoille uusi huiska! Huiskaleikit tahtonee olla vain haasteellisia, kun tuo hurtta sekoaa ihan täysin, kun sellaista ihanuutta heilutellaan... No, saatiin me silti kivat leikit kissojen kanssa aikaiseksi. 

Vasta pari päivää sitten hokasin luvanneeni kissoille myös sen ruohomaton kasvattaa! :( Höh. No onneksi lumet sulaa niin vauhdilla, että kohta päästään jo luontoon kävelemään. Parvikkeella porukka on viihtynyt jo mainiosti.  Ah, ihanaa kyllä kun kesä tulee! Parasta aikaa! En malttaisi odottaa, että pääsee kuvailemaan ulos kissoja nytkun on oppinut ottamaankin kunnollisia liikekuviakin! Tässä muuten parit otokset vielä Meeristä ja Meikosta:

  "Minäkii voisin sitä huiskaa vähän nuuhkasta..." 

Rosien kanssa on mennyt todella mukavasti agilityssä! Viime kerralla se osasi jo hakea esteitä. Olin niin ylpeä siitä. Ihan voittajafiilis oli treenien loputtua. Me ei kyllä olla mitään ryhmän priimuksia, mutta itseään vastaanhan sitä kuuluukin lajissa kuin lajissa kisata ;) Ihan odotan täpinöissäni tulevaa lauantaita. Päivällä meillä on kyllä mätsärit tiedossa, mutta toivottavasti siellä ei mene liian kauaa, jotta Rosie ennättä kunnolla lepäillä ennen illan agilityä. Eilen Rosie pääsi whippetkamujensa kanssa ensi kertaa hiekkakuopille ja siellä oli tosi nastaa ;)

Pikaiset kuulumiset

Hellurei!

Joulu pyyhälsi ohitse kinkkuineen ja suklaineen, ja siinä sivussa uusivuosikin. vilahti Molemmat tapahtumat eivät herättäneet stressiä laumalaisissa: Rosie selvisi automatkasta Poriin hienosti matkapahoinvointilääkkeiden ansiosta, ja kissat nauttivat olostaan Senjan luona. Kiitos Senja! Uutena vuotena kukaan ei pahemmin panikoinut raketteja (tai ainakin luulen ettei, itse olin ihan alkossa.) Meilläpäin raketteja ei juuri edes ammuttu  ja Rosie vietti uudenvuoden porukoillani seuranaan Bonny-neiti.

Parinkin kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua vaikka vallan mitä: Rosien kohdalla tämä tarkoittaa paria mätsäriä, pentunäyttelyä sekä agilityn aloittamista unohtamatta antoisia lenkkejä ja leikkejä koirakavereiden kanssa. Kehäkuulumisista voi katsoa tuloksia Rosien omilta sivuila (--->) ja agilitystä kirjoitan lisää kyllä kunhan ennätän. Kissojen elämään ei juuri mitään uutta sitten kuulukaan, paitsi että ne ovat kaikki muuttuneet paljon rohkeimmiksi -- sekä nyt kevään tehdessä tulojaan myöskin villimmiksi. 

 

 

 

Tuisku bailaa ensikuussa 3-vuotis synttyjään (en usko, en syö) ! Pitää kysyä Senjalta synttärilahjaksi toista fleeceköyttä. Ensimmäisen köytensä Tuisku sai Senjalta joululahjaksi ja sitä on päivittäin viskelty ja kanniskeltu suussa. Huippu lelu siis!

 

 

Meeri on saavuttanut addiktion Tassu-maitonappeihin. Toisinaan esiintyy tarpeetonta väkivaltaa, kun kyse on maitonapeista.  Meeri elää jälleen super-pur-pör-kauttaan eli ei meinaa jättää minua hetkeksikään rauhaan. Pullia neiti leipoo joka päivä ainakin viisi pellillistä ja hyräilee samalla syvään ja hartaasti. Tämän hetkinen paras lököilypaikka on pöytätietokoneen näytön edessä. 

 

Sitten Meiko. Meikolle kuuluu hyvää ja suopeaa; Rosie säästyy tassunyrkeiltä yhä useammin. Silti ei pidä vähätellä Meikon kiukkua, jos Rosie oikeasti tulee ärsyttämään. Silloin Meiko tekee 5-6 sarjan combot Rosien nenälle ;) Ai niin, teimme hiekkakokeiluja ennen jouluja, mutta kaikki kokeilut menivät ihan päin honkia: Kun hiekka pöllyää pikkuisenkaan enemmän, Meiko alkaa oireilla kuivalla yskällä :( Eli olemme taas päätyneet Extreme classicin käyttöön, joskin kyllä sekin pölyää. Ikäväkseni olen huomannut, että kissanhiekkapöly on alkanut köhityttämään myös minua. Toivotaan, ettei siitä koidu sen kummoisempia ongelmia kuitenkaan. 

 

 

Ja vielä pari kuvaa Rosien arjesta:

Bonnyn ja Rosien jääriehat!

Rosie yrittämässä pysyä isompiensa perässä.

ISROK 14.11

Siitä onkin jo vuosi, kun viimeksi pyörähdettiin itämaisduon (=Meiko&Tuisku) kanssa näyttelyissä. Eli oli jo aikakin käydä näyttäytymässä tänään Sorsasalon raviradalla. Näyttelyt oli järjestetty upeasti: oli tilaa, ilmaa ja sopiva lämpötila. Tällä kertaa Tuisku oli arvostelussa ja Meiko turistina. Kaiken kaikkiaan viikset ottivat näyttelyn ihan mukavasti, mussuttelivat fewdsiä ja pötköttelivät. Tottakai aamulla tilanne näytti todellista antisosiaalisemmalta:

Hui apua, en kyllä tule ulos pesästä! tuumasi Tuisku.

Mielummin tukehdun tänne kuin esiinnyn! mietti Meiko.

Nooh, jahka muutama tunti vierähti, niin kyllä kaverukset alkoivat naamojaan enempi näytellä ja halusivat häkistä sylkkyyn istumaan.

Voiko täältä karata?

Tuiskun arvosteli puolalainen Marek Chadaj -- Jälleen kerran täysin uusi tuttavuus tällaiselle sunnuntaiharrastajalle :) Chadajin mielestä Tuisku-ukko oli tasapainoinen, kivan täplikäs tapaus, jolla voisi olla avoimemmat korvat ja vähemmän dominoivat silmät. Chadaj sanoi, että silmät ovat  kyllä oikean muotoiset, mutta koska Tuisku oli arvosteluhetkellä kovin kauhistunut, niin silmät "olivat tänään liian isot." Mua hihitytti, sillä meidän Tuisku on kyllä 100% naturelli pallosilmä! Välillä en ymmärtänyt mitään, mitä Chadaj sanoi. En esim. sitä, että meidät pyydettiin TP-valintaankin. No mikäs siinä! TP-valinnoissa (yllätysyllätys :D) Mao -komistus pokasi taas voiton, mutta on se silti aina ilo ja kunnia päästä edes osallistumaan  TP-valintoihin! Tuisku venyi hienosti. Mokoman metriheikin venyttäminen on melkoisen työteliästä, itse asiassa.

Tuisku Chadajin pöydällä apua!-ilmeen kera.

Itse näytteilleasettajakin viihtyi varsin hyvin. Oli kiva nähdä kaikkia, ihmisiä sekä kissoja, pitkästä aikaa! Ja osaa porukkaa ensimmäistä kertaa. Tuli mussuteltua omat keksit ja toistenkin immeisten keksit, sekä tietty Oin ja Velhon SP-juhlakarkit ja sipsit! Onnea vielä kerran, Hanne! Upea suoritus Oilta, kun tytteli ylsi valmistujaispäivänään vielä KP:ksi!

Yritin myös kuvaillakin, mutta aika kehnosti siinä onnistuen. Kuviin tuli paljon kohinaa jne... Tässä kuitenkin pari:

Sulon arvostelu. Chadaj ihmettelee, että mikä rotanhäntä se tämä on.  Sulo oli hienosti kategorian paras pentu, onnea :)

Sulon iskä, Vili.

Ja loput kuvat

Yritin kuvata Tuiskua ensimmäisen Capic-sertinsä kanssa, mutta Meiko oli sitä mieltä, että "munhan tää on!"

Seuraavan kerran näyttelyihin lähdetäänkin Rosien kanssa, eli 5.12 Kaapelitehtaalla pidettävään pentunäyttelyyn. Kissanäyttelyiden suhteen jään varmaan odottelemaan jonkin näköistä ratkaisua Meikon värikysymykseen. Jos tosiaan jokin hopea-geenitesti tulisi käyttöön, niin sehän olisi todella hienoa Meikon kannalta. Pitää varmaan värväytyä ensi ISROK-näyttelyihin assariksi, jos ei ole omaa kissaa, jota näyttelyttää ;)

Mä taidan nyt suunnata suihkuun ja nukkumaan! Törkeä väsymys! Kiitos Isrokille hienosti rullaavasta näyttelystä ja posseille mukavasta seurasta!

PS: Ai niin, Meiko eikä Tuisku kummatkaan asioineet hiekkalaatikolla näyttelyn aikana. No, Meiko sitten aloitti hirveän show:n automatkalla kotiin. Taisi iskeä aivan ylitsepääsemätön hätä => koko pesä oli ihan märkänä! :D Mutta onneksi ne voi aina pestä...

Putken paluu

Kesätauolla ollut raapimaputki otettiin taas käyttöön. Piti kuvata pari videota :)

Linkki videoon (Jostain syystä blogger näyttää videot puolikkaana.)

Huomatkaa Rosien yllätys, kun Tuisku ilmestyykin toiselta puolelta putkea! Ja Meiko on kieltämättä koominen, kun läimäsee Rosieta tyyliin "Mitäs haistelet?!"

Rosie saisi kyllä lihoa, kun kylkiluut paistaa. Tällä hetkellä se saa syödä niin paljon kun haluaa (ainoastaan lihan ja sisäelinten osuutta säännöstellään, muuten kun neiti ei söisi yhtään raksuja.) Taidan tilata vauhtiraksusta lampaan rasvaa tms. jos se auttaisi massan hankkimisessa :) Tosin toi laiheliinius on varmaan osittain ihan kasvuvaiheen mukaista.

Ja toinen video. Meiko jakelee taas korvapuusteja riehuvalle nuorisolle.  (PS: Meiko on ihan kiltti, se vaan on mielestään Maailman Tärkein ja sen elämän tehtävänä on pitää jöötä.)

Ainiin! Me kävimme Kuopion Palvelus- ja seurakoiraharrastajien järjestämässtä matchshowssa viime lauantaina Rousarin kanssa. Oli ihan hauskaa, vaikkakin vähän meluista ja kaaottista pienessä tilassa ison koiramäärän kanssa. Hyvää treeniä tuleviin sisänäyttelyihin.  Rosie sikaili ihan kympillä omaa vuoroa odotellessa... Kyllä hävetti. Se tunki ilman mitään rajoja kaikkien ihmisten ja koirien iholle. Puhumattakaan siitä, että neiti myös hyppi maassa istuvien ihmisten niskaan ja koetti syödä evästelijöiltä sämpylät käsistä!! :D Apua. Kehässä tyttö sitten onneksi osasi käyttäytyä, sillä Rosien esittäminen meni ihan hyvin (kun ottaa huomioon että sekä esittäjä että koira olivat ensikertalaisia.) Seisottaminen ei mennyt ihan putkeen, kun itse hermoilin ja koirakin tuntui olevan vähän häkellyksissä, että mitä tapahtuu. En myöskään kuullut, mitä tuomari sanoi, joten juoksutin koiraa  eestaas enkä pyydetysti kehää ympäri. *naama pöytään* Noh, saatiin punainen nauha ("parempi") pariarvostelussa. Punaisten kehässä olikin sitten yli 20 pikkupentua, joista Rosie pääsi kepeästi 10. parhaan joukkoon vaikka ei sitten sijoittunutkaan palkinnoille. Oli hyvää kokemusta meille molemmille silti! Tästä on hyvä jatkaa! 

Latz-boxi aktivointia

Mitähän meidän bloggerille on tapahtunut? Päivitysnäkymä on muuttunut... tämä on pelkkää html:ää nyt kun päivittää. Samoin gadgetin ovat hävinneet jonnekin ... Pitää varmaan ottaa ylläpitoon yhteyttä? Bah. Bloggerin tarjoama tila kuville ja videoillekin on täyttymässä! Mitenhän saisin siististi päivitettyä kuvia esim. kuva.fistä...

Viime perjantai meni tassuilla aktivoinnin merkeissä. Aluksi Rosien ottaessa päikkiä kissat pääsivät touhuamaan rei'itetyn Latz-laatikon kanssa. Kun vauva heräsi, niin namit meni vaihtoon ja oli Rosien vuoro yrittää. (Tämän aktivointiboxin kehittäjä en muuten ole minä, vaan Perditanjengin Virve.)


Kalkkunafilettä ja Acanan lamb&apple raksuja, nam!



Meiko seurailee mukana tiiviisti.



Mitäh? Ei nää olekaan Whiskasin kitsbitsejä...!



Tuisku seurailee Rosien suoriutumista tyynen ammattivarmana.

Rosielta loppuu kärsivällisyys helposti, jos se ei saa nameja ulos :D Mutta eiköhän se siitä. Rosie on testannut läpi myös jo Dog Spinnya ja KittyBrain Toyta. Puppy Kongikin löytyy, vähän käytetty tosin... Maksamakkara oli ainut, jota Rosie jaksoi kunnolla tonkia kongista. Seuraavaksi pitää kokeilla kongia kissojen aktivointiin -- kunhan keksisi mitä sinne sisälle laittaa...


Aivojumpan päätteeksi tietty päikkärit.




Tätä kuvaa en voi jättää julkaisematta, vaikka se huonolaatuinen onkin! Eli tällaista meidän uloslähtö on: Tuisku tahtoo mukaan ja Rosie syö Tuiskun korvan.

12.9: Kalakukkomaastot ja Meiko 3 v!!!

Apuva, taas on kerinnyt tapahtua vaikka mitä. Opinnot alkoi ja niiden eteen pitäisi jotain kai sitten tehdäkin. Blogipäivitykset ovat jääneet vähän vähemmälle.

Männä lauantaina Meiko kuitenkin repäisi ja täytti täydet 3 vuotta! Onnea Meikuliini! Kuten eräs Helle kerran sanoi: "Tästä se elämä vasta alkaa." Niin ne lemmikit käyvät vain sitä ihanimmiksi, mitä enemmän yhteisiä vuosia läpikäydään... Meiko varsinkin. Aika haikeaa muistella, millainen arka rääpäle se oli meille tullessaan. Nyt se on talon emäntä, suoranainen naisellisuuden huipentuma, joka pitää kuria yllä rautanyrkeillään. Rosie-parka sai tuta rautanyrkkejä esimerkiksi eilen, kun meni työntämään päänsä kukkaruukkuun. Oma EI!!!-komentoni sai vahvistusta Meikolta, joka toimitti pennulle paw smack!:n heti paikalla. Ja vielä ajoi sitten kakaran karkuunkin, kun epäili, ettei oppi mene perille, jos vain kerran lyö :) Mahtaakohan 5kg Meiko ajaa Rosieta silloinkin takaa, kun hurtta on sen 14kg?

Niin se aika vaan menee nopeasti ohitse. Toivottavasti meillä on vielä monta vuotta jäljellä yhdessä Meikoliinin kanssa. Meiko osaa olla niin ihanastuttava kuin rasittava. Voi niitä jokapäiväisiä "mrää" tai "mhräyh" -käskyjä, kun se vaatii smalltalk hetkeä! Ja jos sellaista ei heru, niin Meiko asettuu telkun/näytön eteen, kun meikä yrittää katsella animea. Tai änkää näppikselle tai lopulta puraisee (koska se on varma tapa saada huomiota.) On se vaan aika persoona... todellinen itämainen!



Onnea, rakas <3

Ehdottomasti toinen viime lauantain huipputapahtumista oli Savonseudun Vinttikoiraharrastajien järjestämät Kalakukkomaastot Nilsiässa! Eli kyseessä oli maastojuoksukisat. Meillä oli ilo osallistua Rosien kanssa turisteina näitä kisoja ihmettelemään. Aivan yksin ei onneksi tarvinnut siellä sompailla, vaan pääsin wipukkahenkisten immeisten kanssa poukkoilemaan! Kiitos seurasta sekä kyydistä, Marjo ja Tiina! Sekä tietenkin Elli, joka joutui olemaan ipanoiden babysitterinä. Nilsiässä kokoontuikin sitten trio Gaselle'sin koiria. Rosien lisäksi paikalla oli siskokulta, eli Marjon Neri (G. Bette Davis Eyes) ja Papu (G. Top Spin.) Tiinan koirista whippettejä oli edustamassa Diiva. Ipanoilla oli ratkiriemukasta, kun pääsivät pitkän ajan jälkeen leikkimään keskenään! (Tbh, oli monella muullakin riemukasta, kun seurasivat, kuinka kahden whippetlapsen päät vain vilahtelivat pellon heinien seassa.)







Siskojen kanssa piti tietty pistää pystyyn seisotusharjoituksiakin! Pääsin vähän korjaamaan omia virheitäni kiitos Tiinan ja Marjon kommenttien. Mikäs sen parempaa :D Neri oli kyllä vähän *köhköh* paremmin treenattu muutenkin! Neri on kyllä niin pikkiriikki Rosien verrattuna! Mutta kuinka lihaksikas typy se onkaan! Rosie näyttää ihan honkkelilta siskoonsa verrattuna!




Itse kisoihin "meiltä" osallistui Marjon Papu ja Tiinan Diiva. Papu juoksi ratansa todella puhtaasti, oikomatta ja nopeasti! Kisapaikka oli valitettavasti sellainen, että koko suoristusta ei päässyt näkemään, ainoastaan noin puolet. Papu tempaisi korkeat pisteet ja pääsi finaaliin asti. Finaalissa sama meininki jatkui, eli Papu keräsi aika kivat pisteet juoksusuorituksellaan. Tuloksena olikin sitten ylikorkeiden whippeturosten ensimmäinen sija ja SERT ! Huippua, Pappeli! Vielä kuva voittajasta:





Myöskään Diivaa ei parane jättää mainitsematta! Vinkeän värinen fawn-tyttö kisasi hienosti ja sijoitus finaaliin jäi parin pisteen päähän. Jonnekin vain se koppa jäi juostessa... mysteeristä.





Kaiken kaikkiaan minulle jäi hyvä maku maastojuoksusta. Ihmiset olivat mukavia ja koirilla sitä hauskaa vasta riittikin. Juokseminen on niin noiden "juttu"! Kieltämättä kisojen seurailu sytytti kipinää päästä itsekin Rosien kanssa joskus kokeilemaan! Mikäli viikonloppuna ei ole liian kiiruista töiden takia, niin voisin tehdä vanhasta kouluraipasta vedettävän vieheen Rosielle. Olen myös houkutellut iskää tekemään meille tassuvieheen. Sitten pitääkin haukkana tarkkailla chänssejä päästä kokeilemaan muita treenimahdollisuuksia!


Mutta enempää en nyt tarinoi -- yhtenä syynä se, että bloggeri tuhosi ensimmäisen tekstini, jonka tänne kirjoitin (=_=)* Loput kuvat kalakukkomaastoista löytyy: Täältä!