Aloitimme Rosien kanssa agilityn kolmisen viikkoa sitten; huomenna olisi neljäs kerta.
Rosie on ollut todella innostunut agilitystä! Siitä kertoo jo se, että neiti muisti heti ensimmäisien harkkojen jälkeen, mitä teollisuusalueella, jossa Hukka-Halli sijaitsee, on. Rosie kokeilee aina silloin tällöin lähteä hallin suuntaan, josko pääsisi vähän treenaa. Yksi kerta noustiin jäälenkiltä ylös ihan hallin vierestä ja sepä vasta olikin tilanne. Rosie oli todella vaikea saada liikkumaan kotiinpäin, kun se vain jumitteli ja hinkusi halliin. Itsekin olen todella motivoitunut tähän agilityharjoitteluun, vaikka siitä ei meille kyllä mitään kilpailulajia koskaan tule. Tai no, jos joskus pääsisi niin pitkälle, että uskaltaisi pistää päänsä möllikisoihin niin olisi aika hyvä ;)
Entä mitenkä harkat ovat menneet ja mitä olemme oppineet?
Ensimmäinen kerta:
Opettelimme koiran kutsumista esteiden ylitse (aluksi yhden, sitten kahden, sitten kolmen.) Harjoituskerralla koeteltiin siis koiran tottelevaisuutta paikalla olon suhteen, ja hitsit, se ei aluksi meinannut Rosielta onnistua sitten yhtään. Kiitos Rosien innostuksen ja opetteluhalun paikalla olo siivekkeiden edessä onnistuu nyt aika varmasti. Rosie ei ole montaa kertaa enää varastanut. Lisäksi harjottelimme putkea, jossa Rosieta piti maanitella putkeen aluksi aika kauankin herkkujen kera. Nyt pitäisin Rosieta putkivarmana (kunhan ohjaan oikein.) Sitten meillä oli pikkuisen kontaktien harjottelua. Kontaktit on vähän tylsiä mun omasta mielestä, mutta kai nekin on opeteltava ;)
Toinen kerta:
Edellisen kertaus, ja esteitä vaikeutettiin lähettämällä koira eteen. Se onnistui, kunhan oikea motivaattori (usuttaminen pallon luo) otettiin käyttöön. Ohjaajasta ja ruuasta Rosie ei piittaa agiradalla :D Mutta viettiä siis Rosielta ainakin löytyy. Kokeilimme myös koiran ohjaamista sivulla juosten, ja siinä oli hankaluuksia kun Rosielle irtautuminen ei ole ihan itsestäänselvyys... Se vain juoksi minut kiinni heti ensimmäisen esteen jälkeen. Lopulta saatiin homma onnistumaan kahden esteen takaa, jee! Sitten oli lisää putkea ja kontakteja, ja ne molemmat meni hyvin.
Kolmas kerta:
Rosie on ollut todella innostunut agilitystä! Siitä kertoo jo se, että neiti muisti heti ensimmäisien harkkojen jälkeen, mitä teollisuusalueella, jossa Hukka-Halli sijaitsee, on. Rosie kokeilee aina silloin tällöin lähteä hallin suuntaan, josko pääsisi vähän treenaa. Yksi kerta noustiin jäälenkiltä ylös ihan hallin vierestä ja sepä vasta olikin tilanne. Rosie oli todella vaikea saada liikkumaan kotiinpäin, kun se vain jumitteli ja hinkusi halliin. Itsekin olen todella motivoitunut tähän agilityharjoitteluun, vaikka siitä ei meille kyllä mitään kilpailulajia koskaan tule. Tai no, jos joskus pääsisi niin pitkälle, että uskaltaisi pistää päänsä möllikisoihin niin olisi aika hyvä ;)
Entä mitenkä harkat ovat menneet ja mitä olemme oppineet?
Ensimmäinen kerta:
Opettelimme koiran kutsumista esteiden ylitse (aluksi yhden, sitten kahden, sitten kolmen.) Harjoituskerralla koeteltiin siis koiran tottelevaisuutta paikalla olon suhteen, ja hitsit, se ei aluksi meinannut Rosielta onnistua sitten yhtään. Kiitos Rosien innostuksen ja opetteluhalun paikalla olo siivekkeiden edessä onnistuu nyt aika varmasti. Rosie ei ole montaa kertaa enää varastanut. Lisäksi harjottelimme putkea, jossa Rosieta piti maanitella putkeen aluksi aika kauankin herkkujen kera. Nyt pitäisin Rosieta putkivarmana (kunhan ohjaan oikein.) Sitten meillä oli pikkuisen kontaktien harjottelua. Kontaktit on vähän tylsiä mun omasta mielestä, mutta kai nekin on opeteltava ;)
Toinen kerta:
Edellisen kertaus, ja esteitä vaikeutettiin lähettämällä koira eteen. Se onnistui, kunhan oikea motivaattori (usuttaminen pallon luo) otettiin käyttöön. Ohjaajasta ja ruuasta Rosie ei piittaa agiradalla :D Mutta viettiä siis Rosielta ainakin löytyy. Kokeilimme myös koiran ohjaamista sivulla juosten, ja siinä oli hankaluuksia kun Rosielle irtautuminen ei ole ihan itsestäänselvyys... Se vain juoksi minut kiinni heti ensimmäisen esteen jälkeen. Lopulta saatiin homma onnistumaan kahden esteen takaa, jee! Sitten oli lisää putkea ja kontakteja, ja ne molemmat meni hyvin.
Kolmas kerta:
Kolme estettä sivulta ohjaten meni jo leikiten. Rosien vauhdissa on mahdoton pysyä!
Estehyppyä vaikeutettiin niin, että kahden esteen jälkeen tuli 90 asteen kulma. No, tässä sama hankaluus kuin viime kerrallakin: Rosie juoksee päälleni heti kulmassa! Rosien "mokailuun" vaikutti aika paljon sen suuri energiamäärä ja sen aiheuttama huono keskittymiskyky. Viime päivien -25 - -28 pakkasilla ei juuri oltu lenkkeilty ja kun vihdoin pääsi vapaaksi, Rosien olisi tehnyt mieli enemminkin riehua kuin harjoitella. Asian kanssa oli säätämistä ja junnaamista, mutta lopulta saatiin se rullaamaan niin, että yksi hyppy suoraan ja sitten käännös. Mulla oli kyllä ongelmia ohjaamisenkin kanssa, kun en meinannut millään ymmärtää, mitä ohjaaja tarkoitti sanomalla "älä jätä koiraa taakse." Mietein koko ajan, että sillä tarkoitettiin konkreettisesti koiran jättämistä taakse ja sitten olin ihan sekaisin, että mitenkä on mahdollista olla jättämättä. Nyt sitten vihdoin ja viimein saatuani käsiin Janita Leinosen DVD:n Pennusta Mestariksi opein, että sillä tarkoitetaan sitä, ettei koiraa saa laskea silmistään! :D Ahaa-elämys! Rosie hujahti myös putkeen pimeästä kulmastakin leikittä.
Shoppailin Mustista ja Mirristä tiistaina Rosielle uusia leluja agilityyn. Vinkuvan nallepallon sekä kissoille tarkoitetun, ison rapisevan turkishiiren. Veikkaan, että se turkishiiri voi olla aika ässähihassa noissa esteharjoituksissa. Ehkä Rosie silloin antaa minun juosta ja ohjata rauhassa, kun "maalissa" häämöttää super-hyper-ihana hiiru ;)
Pitää kirjoitella huomenna, mitenkä harkat meni!
