sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Koilis-savo show 20.2

Kimi ei osannut olla hiljaa , joten Kimiä rääkättiin,
kas näin. (Kuva: M.Pitkänen)
 


Paljon jännitystä herättäneet, kylmiksi haukutut näyttelyt (Kajaani ja Tuusniemi) ovat nyt molemmat ohitse. Tuusniemen ryhmänäyttely oli ripoteltuna taimitarhoihin. Whippeteille sattui lämpötilaltaan ihan siedettävä halli (ehkä jokin +13 lämpötilaltaan.) Näyttelypaikan kompastuskiveksi osoittautui kuitenkin alusta, joka oli "luonnonsoraa" eli käytännössä hiekkaa pienistä ja pyöreistä isoihin ja teräväreunaisiin kiviin. En kritisoi alustaa ainoastaan Rosien puolesta, vaan juuri kukaan whippet ei juossut täysin virheettömästi ko. kivisoralla. Moni hidasteli, varoi tai välillä "hypähteli" askelissaan.

Rosie oli kuitenkin erityisen herkkä tälle alustalle. Se ei suostunut edes kävelemään reippaasti alustalla, saati juoksemaan. Rosie piti katseensa maassa ja asetteli tassunsa varovasti. Mietin, olisiko se astunut ikävästi terävään kiveen (tai teräviin muovikappaleisiin, joita niitäkin kehistä löytyi), koska sen varominen läheni naurettavuutta! Lisäksi Rosie koki taimitarhan pressumaiset, läpikuultavat seinät pelottaviksi -- se hidasteli ja kiskoi eri suuntaan joka kerta, kun meinattiin lähestyä seinää! 


Rosie tekee änkyröinnillään aasitkin kateellisiksi.

Katastrofin ainekset oli siis käsillä. Ottaen huomioon, että koira, joka hädin tuskin liikkui, olisi voinut saada EVA:n (Ei voi arvostella), niin Rosiessa oli onneksi kauneutta ja potentiaalia sijoittua Nuorten narttujen kilpailuluokan kakkoseksi. Pitkään tuomari puntaroi 1. ja 2. välillä ja koska toinen nartuista liikkui sentäs eteenpäin, se sai sijoittua NUK1:ksi. Olin kuitenkin pettynyt ja masentunut siitä, ettei Rosie suostunut liikkumaan (paras voittohan on se, että koira esiintyis hyvin.) Meinasin olla osallistumatta parasnarttu kehään, johon Rosien saama SA (sertin arvoinen)-maininta edellytti. Onneksi sain kannustusta, kiitos  siitä:) Treenasimme liikkumissa viereisessä, silloin tauolla olleessa kehässä, ja Rosie vähän onnistui Konsta-komistuksen voimin parantamaan juoksemistaan epämukavalla alustalla. 

Kuva: Marjo Pitkänen

Niinpä PN-kehässä Rosie jo jopa liikkui suhteellisen reippaasti, mutta seinä yhä vaikutti sen juoksemiseen paljon, sillä Rosie lähti jyrkästi kaartamaan pois päin seinästä. Mieleni kohosi täysin; olimme voittaneet Rosien kanssa kisamme jo siinä vaiheessa, kun koira alkoi liikkua reippaammin! Oppimista ja uskallusta oli tapahtunut, mikäs sen parempaa. PN-kehässä ei käynyt yhtään hullummin. Rosie sijottui PN4:ksi, eli oli 4. paras narttu kaikkiaan 25 nartusta! 21 nartun ohi hiihely (metafora sopii erinomaisesti Rosien tämänpäivänisiin kehäliikkeisiin) ei ole hullumpi tulos.


Paras narttu kehä.

Tässä vielä arvostelu:
"Normaali kokoinen. Hyvä pää ja ilme. Oikea purenta. Hyvä kaula ja kroppa. Oikeantyyppinen häntä. Normaalit korvat. Hyvät kulmaukset, ylälinja(?), erinomainen turkki. Liikkuu normaalisti."
- Tina Permo, Ruotsi. 

Näyttelypäivä oli erittäin hauska. Oli mukavaa, että Ida, Luca ja Kimi tulivat meille yöksi ja näyttelyissäkin oli taas huippua naureskella normivammaisille jutuille. Myös kavereilla meni hyvin. Luca (Gaselle's Get On, Rosien eno) oli ERI AVK2 ja Sima oli ERI JUK1. SA:t jäivät pojilta puutumaan Lucalla hassun nenähyppyrinsä takia ja Simalla koonsa puolesta. Kimi (Palein Supertrouper) sai EH:n varmaan osakseen jo ihan kokonsa takia, iso jässikkä kun on. Bean (Pikkunokan Bedazzled) EH vähän kaiveli, sillä Beaa rokotettiiin korvista, jotka eivät kuitenkaan ole virheelliset. Ne eivät näyttelykehässä nousseet pystyyn. Sitä paitsi Bea on ihana!
  
Mäkö muka iso... (Kuva: M. Pitkänen.)

Luca esiintyy. (Kuva: M.Pitkänen)

Hyvä seura, makkaraa (paha minä) ja hyvät tulokset = onnistunut näyttelyreissu.

................ Mutta oli ihan pska se kivisoramaa !

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Arki kissojen kanssa

Herään  aamulla klo 8:00 ja Meiko alkaa saman tien hepuloida ja päästellä teräviä maukaisuja... siis hyviä huomisia. Sitten nousen ja ruokin kissat. Kissat syövät tällä hetkellä Sanabellea ja varastossa on odottamassa 2 x 15kg säkkiä ProPlanin kana&riisiä. Meeri kiipeilee jatkuvasti tiellä ja pirisee. Tuisku pyrkii ruokakaappiin, jossa säilytän nauta- ja possusipsejä. Ruokkimisen jälkeen siivoan kissojen hiekkalaatikot todeten joka ikinen aamu saman asian: ököplussa leviää erittäin pahasti ympäri vessaa! Tuisku tietenkin notkuilee jaloissani koko kikkareiden keruuhetken ajan siinä toivossa, että keksisimme jotain kivaa tekemistä. Jos vaikka söisimme possusipsejä.  

Meeri ja Rosien pinkki "retkipatja.

Juotuani aamukahvit lähden viemään Rosieta aamupissalle, jolloin Tuisku tapansa mukaisesti kokeilee onneaan karata ulko-ovesta. Osaan varautua tähän jokapäiväiseen karkuretkeen eikä Tuiskua onnista tälläkään kertaa -- onneksi sillä on vielä kaksi yrityskertaa jäljellä tämän vuorokauden aikana!


Meeri auttaa tenttiin luvussa. Vakiokuvio.

Klo 10:00 luettuani aikani tenttiin rupean kehittelemään erinnäisiä toimintamuotoja, miten voisin paeta luku-urakkaa. Keksin pistää Rosien ufon muotoiseen aktivointileluun Tuiskun rakastamia nautapossusipsejä ja kokeilen, keksiikö Tuisku tehdä niille mitään. Rosieta pitää pitää tietty koehetken ajan poissa, koska sekin tykkää kovasti ko. herkuista. Tuisku kokeilee aikansa, rupeaa kehräämään ja tulee sitten pyörimään luokseni. Näyttää siis melko toivottomalta. Päätän ruokkia sipsit Tuiskulle pyytämällä sitä istumaan, antamaan tassua ja seisomaan takajaloilla. Rosiekin saa yhden, kuhan ensiksi tekee nätin näyttelyseisomisen. 

video


Klo: 12:00 Alan tekemään ruokaa. Odotellessani, että riisi kiehuu, otan huiskan ja alan härnätä sillä Meeriä. Pian muutkin kissat yhtyvät leikkiin.

Klo 12:15 Syön ja katselen netistä juttuja. Kissat touhuavat jotain ja Proplan putki rämisee ja Tuisku pitää WroomWroom --ääniään.

Klo 13:00 jälkeen lähden ulos suunnatakseni bussipysäkille ja agilityyn. Tuisku toistaa karkuuyrityksensä rappukäytävään ... jälleen siinä epäonnistuen.

Tuisku h-a-l-u-u

Klo 15:00 palaan agilitystä. Riisun itseni ja Rosien ja silittelen kissat läpi. Meeri tekee aina yhtä rakastettavia hyppypuskujaan. Iskeydyn koneelle, johon Meeri seuraa minua pyörien tielläni, kunnes kyllästyn ja siirrän sen pois. Ja silloinkin Meeri hyppää uudelleen näytön eteen kehräämään.  Heitän koulutöideni lomassa myös muutaman kerran hiirtä Tuiskulle ja käyn henkevän keskustelun Meikon kanssa, kun Meiko ilmestyy tuolini viereen kököttämään: "Mää... Mää-ää... Mäh..."


The kissa.

Klo 17:00 Alan neuloa ja Tuisku ja Meiko osallistuvat aktiivisesti prosessiin kyttäilemällä lankaa. Meeri nukkuu sohvan käsinojalla ja ihastelen ohimennen, kuinka se venyttelee erityisen söpöjä pikkuvarpaitaan.

Klo 22:00 Käytän Rosien iltapissillä. Tuisku epäonnistuu jälleen karkuyrityksessään.

Klo 22:30 Menen nukkumaan vaihdettuani ensin kissoille vedet ja siivottuani niiden hiekkalaatikot. Meeri ja Tuisku saavat myös märkäruokaa, jota meillä syödään säännöllisen satunnaisesti sen vaihtelevan menekin vuoksi. Meiko pimahtaa totaalisesti, kun näkee minun menevän makuuhuonetta kohden. Se hölköttää vatsapussi puolelta toiselle keikkuen perääni ja käkisee jo matkalla. Sen loikattua sängylle varsinainen huuto alkaa; Meiko rakastaa nukkumaanmenoa. Se onkin yksi päivän monista hetkistä, kun se saa paljon pusuja, rapsutuksia ja huomiota. Meiko juttelee takaisin kovaan ääneen, patsastelee ja hurisee kuin trukki.

Otan tenttikirjan esille ja alan lukea. Meiko ja Tuisku linnottautuvat mahani päälle huristen molemmat tasaiseen tahtiin silkasta läheisyyden tuottamasta ilosta. Pimeässä olohuoneessa Meeri on alottanut jo omat öiset hippansa ja kiljuu välillä hiiri suussaan haluten kaiketi esitellä hienoa saalistaan minulle, mutta olen aivan liian laiska enää noustakseni ylös mitään hiiriä katselemaan. Toisekseen tiedän, että kun sammutan valot ja käännyn nukkumaan vatsalleni, Tuisku ja Meiko liittyvät Meerin kanssa hippaamaan ja palaavat sänkyyn nukkumaan vasta, kun öiset bileet ovat bailattu.

Sum summarum: kissat ovat rakastettava ja piristävä osa arkeani, vaikka en niistä niin paljoa täällä aina kirjoittelisikaan. Sanakirjassa pitäisi kissan kohdalla lukea "kodinhenki/hengetär."



Päivityksen kuvat viime päiviltä, eivät kaikki eiliseltä.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Hyvää ystävänpäivää


 Ja vähän kaahailu kuvia tältä päivää...



keskiviikko 9. helmikuuta 2011

prkl

Taas uusi blogiulkoasu sekä panta ja valjaat tilauksessa. Tällaista tapahtuu VAIN kun pitäisi urakalla lukea tenttiin ... Kalliiks tulee ja niskatkin on kipeet tietokoneen ääressä ähertelystä. Käytän Meerin kuvaa ilmaisemaan tunteitani:

"PRKL!"

tiistai 8. helmikuuta 2011

Kisakalenteriii!!!

 Jipii! Aamu on menny täydessä tohinassa, kun on kisoja pitäny suunnitella. Tällä hetkellä olisi tällastii suunnitelmissa:
  • 25.4 WH:n Pääsiäismaastot
  • 8.5 Äitienpäivämaastot Ylistarossa
  • 21.‐22.5.2011 Jyväskylän ympäristön maastot
  • 29.5 Meri‐Lapin maastot
  • 4.9 Kajaani
  • ja tottakai 10.9 Kalakukkomaastot 
Sitten olisi vielä harkinassa Oulussa järjestettävät syysmaastot, mikäli ovat Hailuodossa kuten viime vuonna :) Ja epäviralliset Makkaramaastot! Rosie todennäköisesti aloittaa juoksunsa elokuun alussa, eli Kajaani ja Kalakukot ehditään käymään vielä ennen valeraskauden vaikutuksia :) Kuulostaa hyvältä ensi kesä!

Agilityvimmakaan ei ole laantunut. Perjantaina harjoiteltiin lähinnä hyppytekniikoita (sekä Rosie ekaa kertaa alkoi treenata 40 korkusia esteitä.)

Rosie ei osaa odottaa esteiden takana.
Rosieta piti ohjata hyvin läheltä 4:n esteen sarjaa,
jotta se ei viimeistä lyhyemmälle välille aseteltua estettä kiertäny. 

Tehtiin myös pieni rata, joka oli kentällä valmiina :) Kivaa oli.

Tällä viikolla ehkä saadaan videotakin agilitymenosta. Pääsee arvioimaan omaa ohjaamistaan kriittisesti.