Joulu!

Huh, ylihuomenna on jo JOULUAATTO! Uskomatonta!

Ylihuomenna on myös jännittävä päivä viiksille ja hipetille. Lähdemme nimittäin joulunviettoon Koto-Kuopiota tuonnemmaksi -- Poriin mummolaan, minnekäs muualle! Tänä jouluna koirapaljouden takia kisset eivät pääse Poriin asti mukaan. Kisset sen sijaan jäävät alkumatkasta eksoottisiin maisemiin Tikkakoskelle erään Helle-tädin luokse hoitoon, oikein kylpyläsaunalomalle! Onneksi reissumme Porissa kestää vain kolmisen päivää, eli sunnuntaina tulemme jo takaisin. Ei kerkeä iskeä ikävä puseroon (ainakaan niin tuntuvasti.) Tämä on ensimmäinen kerta, kun kissat menevät jonnekin muualle hoitoon! Onneksi Senjaan voi luottaa 110% :)

Rosie pääsee tutustumaan sukuunsa, eli mm. tulee tapaamaan kolme serkkuaan: Samy- ja Snörre-aussin sekä Sini-collien! Toivottavasti tulevat toimeen, kun Samy ja Snörsky osaavat olla aika sikoja välillä. Eniten minua jännittää automatkustaminen. Onneksi ukki on juuri tällä hetkellä hankkimassa ihan matkapahoinvointilääkitystä Rosielle. Lääkkeiden lisäksi tytön matkustamista helpotetaan tietty myös hompuin ja kukkauuttein!

Kissat saivat joululahjaksi eilen muutamia uusia leluja, joista osa on jo rikki. Kiitos Meikon??? tai Rosien??? Rosie on puolestaan saanut joulun alla niin paljon tavaraa, etten itse edes hanki mokomalle enää mitään "varsinaista lahjaa." Kenties jotain pientä ja nimellistä... kenties. Ansku-täti kustansi Rosielle uuden talvi-takin, joka on Annen käsialaa! Tässä pari kuvaa sunnuntailta (kaverin ottamia kuvia):

Sellaisia kuulumisia tällä kertaa. Vähän laimeaa päivittää journalia ilman kunnon kuvia! . Järkkärimme sanoi sopimuksensa irti ja vinkkasi vain "error"-viestiä. Nyt kameran lurjus on huollossa asennekorjauksessa. Emme saa järkkäriä jouluksi, mutta ehkäpä uudenvuoden jälkeen on luvassa taas lumiroiskeisia whippet-raveja! Sekä toivon mukaan leikkikuvia kissoista!

Pidemmittä puheitta hyvää joulua kaikille karvaisille ja karvattomille otuksille, sekä tietenkin railakasta ja ilontäytteistä uutta vuotta!!! T: Möykkyblogi

Kuvalöytöjä

Haa, vihdoinkin löysin säälittävän digikamerani johdon (siihen ei käy normi usbilainen.) Kuukausien takaa löytyi ihan mielenkiintoisia kuvia, epämääräisiä ja huonolaatuisia, mutta hauskoja :) Ja pari videotakin!

Rosie ja Tuisku jakavat viimeistä koiraspagettia

Trio "posettaa" ( ... )

Nukkanen eli Tuisku "kapaloituna". Tuisku nukkui yli puolituntia fleeceen käärittynä sylissäni, kunnes häiriintyi kuvailusta...

Normi illanviettoa.

Meeri sylissä ja mukana maalaushommissa. (kröhöm, kalsarit...)

Rosie pikajunassa, matkalla kohti Kuopijota. Hyvä vuoraus.

Väsy...

Meeri vaanii katonrajassa.

Tästä olisi tullut loistava kaverikuva -- mutta Meeri päätti toisin.

Loput yrityksiä lahjoa hair&skin-raksuilla Meeriä ja Rousia posettamaan vierekkäin:

Kissoillekin voisi opettaa "paikka" käskyn... helpottaisi huomattavasti...

Koirapuistossa Siilinjärvellä ??.10.2009:

Hienosti osasivat kiivetä ylös alas estettä :)

Kuopio-Imatra-Mäntsälä-Helsinki-Mäntsälä-Imatra-Kuopio

Rosien ihka ensimmäinen junamatka käynnistyi perjantaina 4.12. Rosie oli hiukan pettynyt henkilökuntaansa, koska emäntä ei antanut villikon sosialisoida (lue: hyppiä) uusien kaksijalkaisten tuttavuuksiensa kanssa. Rosie ei myöskään saanut lupaa matkustaa keskellä lemmikkivaunun käytävää, vaan oikeaoppinen lemmikin paikka on mukamas omistajan jaloissa, pöh! Rosien onneksi emäntä ei kauaa jaksanut tapella asiasta ja Rosie pääsi kuin pääsikin seikkailemaan. Kun vaunussa sattui löytymään vielä nelikuinen collienuorukainen, niin Rosie oli vakuuttunut ettei äitiä kannata kuunnella tässäkään asiassa. Onneksi konnari oli selkeästi koiraihminen ja sitä mieltä, ettei ketään haittaa, että kaksi viikaria vetää matchia keskellä vaunua.

Matkailukohteemme Rosien kanssa oli eksoottinen Imatra, jossa linnottauduimme Marjon eli Rosien Neri-siskon ja Papu-serkun omistajan luokse kyläilemään. Emäntä stressasi aivan liikaa Kouvolassa tapahtuvaa junanvaihtoa, junanvaihtaminen sujui Rosielta oikein hyvin! Ja miksi ei olisi sujunut, reipas koira!

Pitkän junamatkan jälkeen Rosie veti hurjat spurtit siskonsa ja serkkunsa kanssa. Kun siskotyttö sitten repikin takista ja purisi ja äirsi, ei Rosie ollutkaan ihan varma, onko sisko sittenkään kiva leikkikaveri  -- Puhumattakaan seksuaalisesti lähentelevästä serkkupojasta! Emäntä ehti jo ihan huolestua, että näinkö Rosie päätti pelätä sukulaisiaan. Onneksi vaadittiin vain hiukan aikaa ja tottumista uuteen ympäristöön, jotta pahimmat levottomuudet ja epämukavuudet voitettiin! Marjon kanssa riitti  paljon juttelemista ja Ice Age 3 oli must-see kera lakritsijäätelön, joten  nukkumaanmeno venähti aikalailla. Näinpä Rosie ja Neri jäivät kokonaan pesemättä lauantaista näyttelyä varten, mutta eipä asiasta tullut mitään sanomistakaan.

Koiraläjä sunnuntailta.

Lauantai aamuna nämä kaksi kalsarikaverusta sitten heräilivät aikaiseen ja aloittivat valmistautua reissuun. Automatkustamisesta Rosie ei ollut kovinkaan mielissään: Tuloksena olikin oksennus, läjä päin kuolaa sekä hyvin masentunut koira. Poikkesimme matkalla Gaselles Kenneliin, eli kasvattajamamma Irinan luokse. Vapauduttuaan helvetillisestä autosta, Rosie oli sitä mieltä, että maailmanloppu on lähellä. Mikään ei ollu kivaa -- paitsi pallon heittely, tietty. Emäntä oli melkoisen huolissaan, että mitenkä nyt käy näyttelyesiintymisen kun koira on apaattinen ja stressaantunut?

Whippet-narttuja oli laaja väriskaala! Kuva (c) M.Mustonen

No hyvinhän sen kävi! Emäntä ja Rosie eivät tahtoneet tajuta, milloin piti mennä mihinkin suuntaan arvostelukehässä. Rosie myös seisoi epämääräisesti pöydällä, sekä tutisi kuin haavan lehti yhä vakuuttuneena siitä, että 3-4 tuntia autossa tarkoittaa maailmanloppua. Tämän jälkeen Rosie pyllähti kyljelleen liukkaalla lattialla kehää kiertäessä. Emäntäkin säikähti ja veti vahingossa ylimääräisen kiekan, kunnes tyylikkäästi kysäisi, että "vieläkö?" Saatuaan kieltävän vastauksen, emäntä oli aikeissa karata kehästä ilman loppuarviointia. Onneksi sihteeristöstä huikattiin avuliaasti, että "Tuu takas!"

Rosie pöydällä. (c) M.Mustonen

Rosie liikkuu. (c) M. Mustonen

Epämääräisesti ilmehtivä minä ja Rosie, jonka näyttelyhihnakin on ihan hassusti. Ei etteikö mulle yritetty vihjailla näyttelyhihnan korjaamisesta...

Kuva (c) Petri Lehmus

Olin aika vakuuttunut, että meidän kehässä pyörähtelymme oli lähempänä vitsiä kuin koiran esittelyä, mutta kuinkas ollakaan! Rosie tuli ryhmässään kolmanneksi ja sai vielä kunniapalkinnon! Kaiken kaikkiaan ryhmässä oli 8 osallistujaa, joten tulokseen saamme olla hyvin tyytyväisiä (varsinkin niin hassun esiintymisen jälkeen.) Emäntä typeksi loppuun asti sanomalla tuomarille "kiitos" vastaukseksi kättelyyn ja kiitokseen.

Rosie ja Neri Kuva (c) M.Mustonen

Rosie teki parit temput; Tässä tytteli niiaa! Kuva (c) M.Koponen

Viihdyttävän stand-up-komiikka numeromme jälkeen Rosie oli onneksi jo sitä mieltä, että ehkei maailman loppu tulekaan tänään ja rentoutuikin hieman, kun poikkesimme vielä Mäntsälään juomaan kahvia kasvattajan kanssa. Loppumatka menikin sitten pentujen nukkuessa autossa ja kalsarikaverusten jutellessa hassuja. Koska Neri tuli neljänneksi ja sai myös kunniapalkinnon, tarkoituksena oli juoda siiderit juhlimismielessä, mutta tortillojen ja suihkun jälkeen uni peittosi alkoholin houkutuksen ja siiderit jäivät juomatta (!)

Sunnuntaina Rosie pääsi ihka ensimmäistä kertaa kokeilemaan vieheen vetoa! Emäntää vähän huolestutti, kun Rosie niin epämääräisesti hyppelehti vieheen perässä, mutta intoa ja viettiä riitti joten kaiketi hyvin meni "treenitkin". Rosie oikeastaan jopa virkistyi viehettä ajaessa niin, että unohti olla väsynyt ja stressaantunut kaikesta touhusta ja matkustamisesta! Harmi, että juuri silloin, kun kiva alkoi pitikin jo lähteä. Rosie tosin tuntui olevan ihan mielissään, kun pääsi juna-asemalle. Rosie tietenkin fiksuna koirana tiesi, että nyt pääsee vihdoin ja viimein kotiin, pois hullujen pikku myiden ja pitsamiesten luota (inside jokes for the win) !

Ainiin, kalsaritiimi jaksoi seisottaakin koiria sunnuntaina. Tässä Rosie nostelee korviaan Marjon uudella pöydällä, ja sitten sisarukset vierekkäin:

Junamatka Kuopioon sujuikin sitten varsin tapahtumaköyhästi. Rosie oli väsynyt vieheistä, leikeistä ja lenkeistä ja lähinnä nukkui vain emäntänsä jaloissa, emännän takin päällä. Kuviakin otin, mutta en löydä mistään digikameran piuhaa! Jossain vaiheessa tämän emännän pitää reipastua ja lisätä galleriaan loputkin kuvat reissulta.

Kotona Rosieta ja emäntää odotti viikset, joiden piti tottakai pörhistellä häntäänsä kummanhajuiselle Rosielle ja sitten mäkättää purkinavaajalleen, ettei meitä voi tänne jättää jonkin ukin hoidettavaksi! Viiksillä oli kuulemma ollut iiiiihan tylsää.

Möykkyistä arkea

Meikon silmiä ei kyllästy kuvaamaan.

Pöljä ja tosipöljä.

Sohva on Rosien valtakunta: kaikki lelut, keksit ja lehmänkorvat päätyvät sinne.

Sievä(kö) neitokainen?

Meeri ei ole koskaan liian vanha leikkimään figuilla!

"Hei, tää yks tais saada sydänkohtauksen..."

Maalailu ja piirtely on perhetapahtuma.

Sellaisia kuvia tältäpäivältä!

Lisää kuvia Isrokista

Tuisku arvostelussa.

Tuisku TP-valinnassa.

Tuiskun hilpeä seuraneiti.

Häkkiposetuksia.

Ja pari linssiludea.

Loput kuvat pistin jo möykkygalleriaan talteen ;) Eli tänne!

 Nämä kaikki hienot kuvat ovat (c) Hanna Suutari, Luolaleijonan klaani! Iso kiitos!

ISROK 14.11

Siitä onkin jo vuosi, kun viimeksi pyörähdettiin itämaisduon (=Meiko&Tuisku) kanssa näyttelyissä. Eli oli jo aikakin käydä näyttäytymässä tänään Sorsasalon raviradalla. Näyttelyt oli järjestetty upeasti: oli tilaa, ilmaa ja sopiva lämpötila. Tällä kertaa Tuisku oli arvostelussa ja Meiko turistina. Kaiken kaikkiaan viikset ottivat näyttelyn ihan mukavasti, mussuttelivat fewdsiä ja pötköttelivät. Tottakai aamulla tilanne näytti todellista antisosiaalisemmalta:

Hui apua, en kyllä tule ulos pesästä! tuumasi Tuisku.

Mielummin tukehdun tänne kuin esiinnyn! mietti Meiko.

Nooh, jahka muutama tunti vierähti, niin kyllä kaverukset alkoivat naamojaan enempi näytellä ja halusivat häkistä sylkkyyn istumaan.

Voiko täältä karata?

Tuiskun arvosteli puolalainen Marek Chadaj -- Jälleen kerran täysin uusi tuttavuus tällaiselle sunnuntaiharrastajalle :) Chadajin mielestä Tuisku-ukko oli tasapainoinen, kivan täplikäs tapaus, jolla voisi olla avoimemmat korvat ja vähemmän dominoivat silmät. Chadaj sanoi, että silmät ovat  kyllä oikean muotoiset, mutta koska Tuisku oli arvosteluhetkellä kovin kauhistunut, niin silmät "olivat tänään liian isot." Mua hihitytti, sillä meidän Tuisku on kyllä 100% naturelli pallosilmä! Välillä en ymmärtänyt mitään, mitä Chadaj sanoi. En esim. sitä, että meidät pyydettiin TP-valintaankin. No mikäs siinä! TP-valinnoissa (yllätysyllätys :D) Mao -komistus pokasi taas voiton, mutta on se silti aina ilo ja kunnia päästä edes osallistumaan  TP-valintoihin! Tuisku venyi hienosti. Mokoman metriheikin venyttäminen on melkoisen työteliästä, itse asiassa.

Tuisku Chadajin pöydällä apua!-ilmeen kera.

Itse näytteilleasettajakin viihtyi varsin hyvin. Oli kiva nähdä kaikkia, ihmisiä sekä kissoja, pitkästä aikaa! Ja osaa porukkaa ensimmäistä kertaa. Tuli mussuteltua omat keksit ja toistenkin immeisten keksit, sekä tietty Oin ja Velhon SP-juhlakarkit ja sipsit! Onnea vielä kerran, Hanne! Upea suoritus Oilta, kun tytteli ylsi valmistujaispäivänään vielä KP:ksi!

Yritin myös kuvaillakin, mutta aika kehnosti siinä onnistuen. Kuviin tuli paljon kohinaa jne... Tässä kuitenkin pari:

Sulon arvostelu. Chadaj ihmettelee, että mikä rotanhäntä se tämä on.  Sulo oli hienosti kategorian paras pentu, onnea :)

Sulon iskä, Vili.

Ja loput kuvat

Yritin kuvata Tuiskua ensimmäisen Capic-sertinsä kanssa, mutta Meiko oli sitä mieltä, että "munhan tää on!"

Seuraavan kerran näyttelyihin lähdetäänkin Rosien kanssa, eli 5.12 Kaapelitehtaalla pidettävään pentunäyttelyyn. Kissanäyttelyiden suhteen jään varmaan odottelemaan jonkin näköistä ratkaisua Meikon värikysymykseen. Jos tosiaan jokin hopea-geenitesti tulisi käyttöön, niin sehän olisi todella hienoa Meikon kannalta. Pitää varmaan värväytyä ensi ISROK-näyttelyihin assariksi, jos ei ole omaa kissaa, jota näyttelyttää ;)

Mä taidan nyt suunnata suihkuun ja nukkumaan! Törkeä väsymys! Kiitos Isrokille hienosti rullaavasta näyttelystä ja posseille mukavasta seurasta!

PS: Ai niin, Meiko eikä Tuisku kummatkaan asioineet hiekkalaatikolla näyttelyn aikana. No, Meiko sitten aloitti hirveän show:n automatkalla kotiin. Taisi iskeä aivan ylitsepääsemätön hätä => koko pesä oli ihan märkänä! :D Mutta onneksi ne voi aina pestä...