Tuisku täytti 3v

 Ylpeä kolmivuotias.

Tuitelo meni ja täytti 3 v. Miten se jo ehti? Siinäpä vasta kysymys! Tuisku sai ihania , fleeceisiä lahjoja made in Tikkakoski (eli Senjalta.) Omasta takaa tuli hankittua kissoille uusi huiska! Huiskaleikit tahtonee olla vain haasteellisia, kun tuo hurtta sekoaa ihan täysin, kun sellaista ihanuutta heilutellaan... No, saatiin me silti kivat leikit kissojen kanssa aikaiseksi. 

Vasta pari päivää sitten hokasin luvanneeni kissoille myös sen ruohomaton kasvattaa! :( Höh. No onneksi lumet sulaa niin vauhdilla, että kohta päästään jo luontoon kävelemään. Parvikkeella porukka on viihtynyt jo mainiosti.  Ah, ihanaa kyllä kun kesä tulee! Parasta aikaa! En malttaisi odottaa, että pääsee kuvailemaan ulos kissoja nytkun on oppinut ottamaankin kunnollisia liikekuviakin! Tässä muuten parit otokset vielä Meeristä ja Meikosta:

  "Minäkii voisin sitä huiskaa vähän nuuhkasta..." 

Rosien kanssa on mennyt todella mukavasti agilityssä! Viime kerralla se osasi jo hakea esteitä. Olin niin ylpeä siitä. Ihan voittajafiilis oli treenien loputtua. Me ei kyllä olla mitään ryhmän priimuksia, mutta itseään vastaanhan sitä kuuluukin lajissa kuin lajissa kisata ;) Ihan odotan täpinöissäni tulevaa lauantaita. Päivällä meillä on kyllä mätsärit tiedossa, mutta toivottavasti siellä ei mene liian kauaa, jotta Rosie ennättä kunnolla lepäillä ennen illan agilityä. Eilen Rosie pääsi whippetkamujensa kanssa ensi kertaa hiekkakuopille ja siellä oli tosi nastaa ;)

Pohdintoja

"Pohdintoja" lienee liian syvällinen otsikointi, mutta olkoot!

 Viime agility treenit, kuten myös sitä edelliset, menivät oikein mukavasti! Viime kerta tehtiin tehoputkiharjottelua ja kontakteille tuli Rosielle selkeästi mukavampi vaihtoehto "hihnapysäytyksen" rinnalle: shaping lelua käyttäen! Rosie on mielestäni reippaammin ja halukkaammin nyt  alkanut mennä kontakteja. Putki oli taas vähän unohtunut, kun sen harjottelusta oli taukoa ;) Putkeen ohjatessa itseni pitäisi oppia luottamaan koiraan, koska tahdon aina jarrutella, jolloin Rosiekin pysähtyy miettimään, että no mennäänkö vai ei?

Olemme alkaneet Jasson ja Jasson äipän kanssa myös treenaamaan suorien juoksua.  Oma innostus maastokisoihin on kasvussa ja Rosie on todella alkanut lämmetä juoksemiselle. Vinkuva pinkki nallepallo, jota on harjoituksissa käytetty, saa Rosien leuat väpättämään innostuksesta. Hassu tyttö! Toiveissa olisi sunnuntaina päästä kokeilemaan oikean vieheen ajoa SSVH:n järjestämiin treeneihin. Jos nyt vain sää sallisi ja kyyti järjestyisi -- viime hädässä voi aina ulista iskää heittämään ;)

Jasso ja Rosie:

Loput kuvat

Rosien näyttelyitäkin ollaan mietitty ja nyt näyttäisi siltä, että Sawoshown kolmen päivän lisäksi voisi käväistä esim. Mäntsälän näytelmissä. Tässä välisssä toivottavasti ehtii olla monet matchshowt, jotta Rosie oppisi sietämään tuomareita. Rosie nimittäin kammoaa tuomareita. Lenkeillä puolestaan saa jatkuvasti olla jarruttelemassa, ettei tytteli olisi hyppimässä joka heikkiä vasten. Tilanne se sen tekee, että kaikki kehän sisäpuolella on sitten kamalaa ja hirvittävää. Nooo, ainakin 23. päivä tätä kuuta on mätsärit perinteisesti Telkistentien hallilla. Eiköhän ole ensikuussakin ja kun säät lämpenee, niin tulee ulkomätsäreitä, jiihaa! (Toivottavasti Rosien juoksut ei ala juuri kesän näyttelyiden aikaan!)

Myös Tuiskun näyttelyttäminen on kiinnostanut. Se on vaan niin kiva ja kiltti poika. Harmi, että sen iho-ongelmat eivät ota hellittääkseen. Iho-ongelmilla tarkoitan sitä samaa hilsettä, jota on välillä enemmän, ja välillä vähemmän, ja on ollut jo kesästä 2008 lähtien! Olen kokeillut kaikki lisäravinteet läpi.  Nytkin menee pirskattia, kalaöljyä ja biotiinia! Ainut, mikä auttaa jotenkin, on hilseshampoo ja kosteuttava suihke. Turkki on kyllä kiiltävä, pehmeä eikä kuiva. Tuota ihon hilseilyä en niin ymmärrä :( Pitäisiköhän vielä kokeilla jokin allergiaruoka läpi, hmm...

No, siinä tämän kertaiset ilmoitukset ja pohdinnat! Mun pitää alkaa joutua iiiiihaniin iltatöihin! :)

Agility harkkoja

Aloitimme Rosien kanssa agilityn kolmisen viikkoa sitten; huomenna olisi neljäs kerta.

Rosie on ollut todella innostunut agilitystä! Siitä kertoo jo se, että neiti  muisti heti ensimmäisien harkkojen  jälkeen, mitä teollisuusalueella, jossa Hukka-Halli sijaitsee, on. Rosie kokeilee aina silloin tällöin lähteä hallin suuntaan, josko pääsisi vähän treenaa. Yksi kerta noustiin jäälenkiltä ylös ihan hallin vierestä ja sepä vasta olikin tilanne. Rosie oli todella vaikea saada liikkumaan kotiinpäin, kun se vain jumitteli ja hinkusi halliin. Itsekin olen todella motivoitunut tähän agilityharjoitteluun, vaikka siitä ei meille kyllä mitään kilpailulajia koskaan tule. Tai no, jos joskus pääsisi niin pitkälle, että uskaltaisi pistää päänsä möllikisoihin niin olisi aika hyvä ;)

Entä mitenkä harkat ovat menneet ja mitä olemme oppineet?

Ensimmäinen kerta:

Opettelimme koiran kutsumista esteiden ylitse (aluksi yhden, sitten kahden, sitten kolmen.) Harjoituskerralla koeteltiin siis koiran tottelevaisuutta paikalla olon suhteen, ja hitsit, se ei aluksi meinannut Rosielta onnistua sitten yhtään. Kiitos Rosien innostuksen ja opetteluhalun paikalla olo siivekkeiden edessä onnistuu nyt aika varmasti. Rosie ei ole montaa kertaa enää varastanut. Lisäksi harjottelimme putkea, jossa Rosieta piti maanitella putkeen aluksi aika kauankin herkkujen kera. Nyt pitäisin Rosieta putkivarmana (kunhan ohjaan oikein.) Sitten meillä oli pikkuisen kontaktien harjottelua. Kontaktit on vähän tylsiä mun omasta mielestä, mutta kai nekin on opeteltava ;)

Toinen kerta:

Edellisen kertaus, ja esteitä vaikeutettiin lähettämällä koira eteen. Se onnistui, kunhan oikea motivaattori (usuttaminen pallon luo) otettiin käyttöön. Ohjaajasta ja ruuasta Rosie ei piittaa agiradalla :D Mutta viettiä siis Rosielta ainakin löytyy. Kokeilimme myös koiran ohjaamista sivulla juosten, ja siinä oli hankaluuksia kun Rosielle irtautuminen ei ole ihan itsestäänselvyys... Se vain juoksi minut kiinni heti ensimmäisen  esteen jälkeen. Lopulta saatiin homma onnistumaan kahden esteen takaa, jee! Sitten oli lisää putkea ja kontakteja, ja ne molemmat meni hyvin.

Kolmas kerta:

Kolme estettä sivulta ohjaten meni jo leikiten. Rosien vauhdissa on mahdoton pysyä!

Estehyppyä vaikeutettiin niin, että kahden esteen jälkeen tuli 90 asteen kulma. No, tässä sama hankaluus kuin viime kerrallakin: Rosie juoksee päälleni heti kulmassa! Rosien "mokailuun" vaikutti aika paljon sen suuri energiamäärä ja sen aiheuttama huono keskittymiskyky. Viime päivien -25 - -28 pakkasilla ei juuri oltu lenkkeilty ja kun vihdoin pääsi vapaaksi, Rosien olisi tehnyt mieli enemminkin riehua kuin harjoitella. Asian kanssa oli säätämistä ja junnaamista, mutta lopulta saatiin se rullaamaan niin, että yksi hyppy suoraan ja sitten käännös. Mulla oli kyllä ongelmia ohjaamisenkin kanssa, kun en meinannut millään ymmärtää, mitä ohjaaja tarkoitti sanomalla "älä jätä koiraa taakse." Mietein koko ajan, että sillä tarkoitettiin konkreettisesti koiran jättämistä taakse ja sitten olin ihan sekaisin, että mitenkä on mahdollista olla jättämättä. Nyt sitten vihdoin ja viimein saatuani käsiin Janita Leinosen DVD:n Pennusta Mestariksi opein, että sillä tarkoitetaan sitä, ettei koiraa saa laskea silmistään! :D Ahaa-elämys! Rosie hujahti myös putkeen pimeästä kulmastakin leikittä.

Shoppailin Mustista ja Mirristä tiistaina Rosielle uusia leluja agilityyn. Vinkuvan nallepallon sekä kissoille tarkoitetun, ison rapisevan turkishiiren. Veikkaan, että se turkishiiri voi olla aika ässähihassa noissa esteharjoituksissa. Ehkä Rosie silloin antaa minun juosta ja ohjata rauhassa, kun "maalissa" häämöttää super-hyper-ihana hiiru ;)

Pitää kirjoitella huomenna, mitenkä harkat meni!

Pikaiset kuulumiset

Hellurei!

Joulu pyyhälsi ohitse kinkkuineen ja suklaineen, ja siinä sivussa uusivuosikin. vilahti Molemmat tapahtumat eivät herättäneet stressiä laumalaisissa: Rosie selvisi automatkasta Poriin hienosti matkapahoinvointilääkkeiden ansiosta, ja kissat nauttivat olostaan Senjan luona. Kiitos Senja! Uutena vuotena kukaan ei pahemmin panikoinut raketteja (tai ainakin luulen ettei, itse olin ihan alkossa.) Meilläpäin raketteja ei juuri edes ammuttu  ja Rosie vietti uudenvuoden porukoillani seuranaan Bonny-neiti.

Parinkin kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua vaikka vallan mitä: Rosien kohdalla tämä tarkoittaa paria mätsäriä, pentunäyttelyä sekä agilityn aloittamista unohtamatta antoisia lenkkejä ja leikkejä koirakavereiden kanssa. Kehäkuulumisista voi katsoa tuloksia Rosien omilta sivuila (--->) ja agilitystä kirjoitan lisää kyllä kunhan ennätän. Kissojen elämään ei juuri mitään uutta sitten kuulukaan, paitsi että ne ovat kaikki muuttuneet paljon rohkeimmiksi -- sekä nyt kevään tehdessä tulojaan myöskin villimmiksi. 

 

 

 

Tuisku bailaa ensikuussa 3-vuotis synttyjään (en usko, en syö) ! Pitää kysyä Senjalta synttärilahjaksi toista fleeceköyttä. Ensimmäisen köytensä Tuisku sai Senjalta joululahjaksi ja sitä on päivittäin viskelty ja kanniskeltu suussa. Huippu lelu siis!

 

 

Meeri on saavuttanut addiktion Tassu-maitonappeihin. Toisinaan esiintyy tarpeetonta väkivaltaa, kun kyse on maitonapeista.  Meeri elää jälleen super-pur-pör-kauttaan eli ei meinaa jättää minua hetkeksikään rauhaan. Pullia neiti leipoo joka päivä ainakin viisi pellillistä ja hyräilee samalla syvään ja hartaasti. Tämän hetkinen paras lököilypaikka on pöytätietokoneen näytön edessä. 

 

Sitten Meiko. Meikolle kuuluu hyvää ja suopeaa; Rosie säästyy tassunyrkeiltä yhä useammin. Silti ei pidä vähätellä Meikon kiukkua, jos Rosie oikeasti tulee ärsyttämään. Silloin Meiko tekee 5-6 sarjan combot Rosien nenälle ;) Ai niin, teimme hiekkakokeiluja ennen jouluja, mutta kaikki kokeilut menivät ihan päin honkia: Kun hiekka pöllyää pikkuisenkaan enemmän, Meiko alkaa oireilla kuivalla yskällä :( Eli olemme taas päätyneet Extreme classicin käyttöön, joskin kyllä sekin pölyää. Ikäväkseni olen huomannut, että kissanhiekkapöly on alkanut köhityttämään myös minua. Toivotaan, ettei siitä koidu sen kummoisempia ongelmia kuitenkaan. 

 

 

Ja vielä pari kuvaa Rosien arjesta:

Bonnyn ja Rosien jääriehat!

Rosie yrittämässä pysyä isompiensa perässä.