Kuten yllä lukee, me matkattiin viikonloppu reissulle etelään :) Ohjelmassa oli pleikan tahkomista ja herkuttelua kaverin kanssa, näyttelyt sekä Rosien ja Mellin siskomiitti. Oli kiva matka kyllä! Koska ketään tuskin kiinnostaa lukea Red Dead tai Damnation peleistä, hyppään suoraan näyttelyihin.
Rosiella ei mennyt ihan niin nappiin, tulos oli Erittäin Hyvä ja junnujen kilpailuluokan 3... Harmittaa, mutta tuomari oli tiukkuudestaan tunnettu Marja Talvitie. Eniten harmittaa, koska kerrankin olisi ollut ERI-ruusukkeita ja minä olisin niin halunnut sellaisen! :) Talvitien arvostelu Rosiesta meni näin:
“Erittäin hyväntyyppinen, sopivan kokoinen. Kuonon tyvi saisi olla täyteläisempi mutta hyvä pää&ilme. Hyvä kaula & kaunis ylälinja. Reisi saisi olla pidempi. Voisi liikkua hieman pidemmällä askeleella. Miellyttävä käytös.”
Eli arvostelu ei yhtään sen pöllömpi. Enää en kyllä ilmota Rosieta Helsingin kosteisiin ja tuulisiin syysilmoihin ulkonäyttelyihin! Oli ihan perkeleen kylmä, niin itsellä kuin koirallakin! Rosie tärisi kuin horkassa! Talvitien kanssa olen siitä samaa mieltä, että Rosien käytös oli miellyttävää. Kylmästä sekä pitkästä bussi-juna-bussi matkailusta huolimatta Rosie otti lunkisti ja oli urhee. Siitä on kehittynyt melkoinen matkakoira, vaikka pentuna matkustaminen näyttikin huonolta.
 |
| Rosie lunkkailee |
Näyttelyissä ihastuin Ryppyyn (Pipsqueak Onnenlantti)! Rosie puolestaan ihastui Velveteen-nimiseen Antti-whippetjunnuun -- riehuivat minkä kerkesivät keskenään! Minä niiin haluaisin oman whippetkomistuksen, miksi ei voi omistaa autoa? Olen mittäin luvannut itselleni, etten hanki toista koiraa ennenkuin on auto ... tai edes oma kepo!
 |
| Rosie kehässä |
|
(Sidenote: ARGH että Meeri osaakin olla taas sitkeä ja ärsyttävä, tunkee koko aika tielle kun yrittää kirjottaa!) Mutta niin, sitten siskomiittiin! Oli todella ihana tavata Rosien siskoa, Melliä! Viimeksi nähtiin Melli livenä n. 7kk sitten pentunäyttelyissä. Melli on niin kaunis ja herttainen whippetneitonen!
 |
| Siskokset <3 |
|
Rosie on viime aikoina olltu huono leikkimään koirapuistossa, syynä se, että se rupeaa heti kärkkymään palloa. mutta Mellin kanssa sentään saivat aikaiseksi sentään parit ravit -- ja sitten menikin pallon kärkkymiseksi Rosien osalta leikki! :D
 |
| Rosie elementissään pallo suussa. |
 |
| Upeat kuvat (c) Mellin iskä! | |
|
Niin kaikki kiva tulee loppuunsa ja tosiaan sunnuntaina palasimme Kuopioon. Eilen oli meillä agiharkat, joista Rosie oli ihan tohkeissaan. Rosie ja minä selviämme jo aika hyvin (mielestäni) erillaisista radoista. Kontaktitkin menee hyvin, mutta etäisyyttä pitäisi vielä treenata. Ja ne kepit, ugh. Liekö saadaan koskaan niitä kunnolla haltuun kun sekä koira että omistaja vihaa niiden opettelua? :D No, ei saa lannistua. Varsinkaan, kun ostin kepit omakseni!
Viikonloppuna Rosie pääsee sitten Kalakukkomaastoihin testaamaan viettiään ja juoksutaitojaan (ja more importantly, pitämään KIVAA!)
Täytyypä sanoa, että olen ihan myyty maastokisoille -- kiitos lauantain ja SSVH:n upeasti handlaamien kisojen Nilsiässä! Päivä oli pitkä, jo ilman matkoja lukuunottamatta tuli törötettyä pellon kupeella 9 tuntia. Mutta ei kai ex-kissanäyttelyihmiselle sellainen ole mitenkään ennenkuulumatonta ;) Sitä paitsi mikäs siinä törötellessä, kun paikalla oli kivoja ihmisiä ja ihania koiria. Kotiinpääsyä en edes kiihkeästi odottanut, vaan tuloksia :D Oli huippua, että pääsimme matkaan Hennan ja Jasson kanssa. Jasson puolesta tuli paitsi jännitettyä (ettei vaan kaadu nopsa tyttö) sekä riemuittua Jasson voittaessa YK-nartut ja saadessa Serti!
